Iisalmessa poikkeuksellinen puolueloikka juuri ennen vaaleja – katso, mitkä puolueet ovat menettäneet aluevaltuutettujaan

Iisalmessa on paikallispolitiikassa kuohuntaa ja manööverejä kuin taannoin sikäläisessä Koljonvirran taistelussa. Tuolloin, 1800-luvun alussa, Venäjä voitti Ruotsilta sen itäisen osan eli Suomen.

Nyt Pohjois-Savossa Koljonvirran maisemissa on koettu paikallistasolla harvinaisen kovatasoinen puolueloikkaus. Siitä on piisannut puhetta koko maaliskuun.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja aluehallituksen jäsen Kati Åhman vaihtoi juuri ennen vaaleja SDP:stä perussuomalaisiin.

Åhman on harvinaisuus. Yleensä hyvinvointialueilla nimenomaan perussuomalaisten valtuutetut ovat loikanneet muihin puolueisiin.

Kati Åhman on jättänyt eroanomuksensa valtuuston puheenjohtajan tehtävästä. Kevään vaaleissa hän asettuu ehdolle uuden puolueensa riveissä, mutta ei koe, että olisi pettänyt äänestäjänsä.

– Missä vaiheessa muuten ihminen voi vaihtaa puoluetta kuin siinä, kun on tulossa uudet vaalit, Åhman kysyy.

Puolueenvaihdon taustalla oli tunne, ettei Åhman enää pystynyt vaikuttamaan. Hän koki, että kaikki hyvinvointialueen palvelut keskitettiin vain Kuopion seudulle.

– Kun olin demareissa mukana ja halusin puolustaa meidän omaa aluetta, Kiuruveden röntgeniä, niin sain omalta puolueeltani kirjallisia varoituksia ja puhutteluja siitä, Åhman kertoo.

Myöhemmin hän täsmentää, että varoituksia oli yksi.

Åhman arvioi, että puoluekuri ei olisi perussuomalaisissa yhtä tiukka.

Kati Åhman ei ole kaihtanut mielipiteensä kertomista aiemminkaan. Talvella Åhman oli puheenaiheena, kun hän toivoi, että ensi kesän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtuma Iisalmessa ”ei ole yhtä härskiä” kuin Helsingissä.

Aluevaltuutetuista 53 vaihtoi puoluetta ennen uusia vaaleja

Puoluetta tai vaalien yhteislistaa on vaihtanut yli viisikymmentä aluevaltuutettua eri puolilla maata. Loikkaukset ovat tapahtuneet joko kesken valtuustokauden tai nyt aivan kauden lopussa.

Määrä on nelisen prosenttia 1379 aluevaltuutetusta. Ylen vaaliasiantuntija, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg ei kuitenkaan pidä määrää erityisen suurena.

Eniten lähtijöitä on perussuomalaisista

Ylen selvityksen perusteella eniten aluevaltuutettuja on loikannut muihin puolueisiin perussuomalaisista, yhteensä kuusitoista. Eli joka kymmenes perussuomalainen aluevaltuutettu on vaihtanut puoluetta.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää arvelee puolueen heikentyneen yleiskannatuksen yhdeksi syyksi.

– Ehkä sitä on sitten hieman haettu parempia vaikutusmahdollisuuksia jostain toisesta ryhmästä ja ehkä varmisteltu omaa uudelleenvalintaa.

Ja sitten ovat he, jotka ovat luopuneet kokonaan ehdokkuudesta. Sitä voisi selittää oma elämäntilanne.

– Yksi syy on varmasti ajankäytön priorisointi joihinkin muihin asioihin. Toki siellä on varmasti muitakin syitä, liittyen ehkä omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja siihen pettymiseen.

Palataan kokonaan ehdokkuudesta luopuneisiin myöhemmin.

Muista puolueista Liike Nyt on menettänyt riveistään muihin puolueisiin peräti puolet niistä aluevaltuutetuista, jotka valittiin vuonna 2022, yksitoista yhteensä kahdestakymmenestä.

Ylipäätään Liike Nytin ehdokasmäärä kevään aluevaaleissa on alle puolet kolmen vuoden takaisesta. Asetelmat vaaleihin ovat siis selvästi aiempaa heikommat.

SDP menetti kuusi aluevaltuutettuaan, mutta sai tilalle viisi muista puolueista.

Selvitys koskee niitä aluevaltuutettuja, jotka valittiin vuonna 2022, ja jotka ovat nyt ehdolla toisen puolueen ehdokkaana kuin silloin. Puoluevaihdoksista kymmenkunta on eduskuntapuolueiden ulkopuolisista puolueista ja yhteislistoista.

Yle Uutiset ja Svenska Yle ovat tunnistaneet vuonna 2022 valitut aluevaltuutetut tämän vuoden aluevaalien ehdokaslistoilta nimen ja aiempien äänimäärätietojen perusteella. Varasijalta nousseet aluevaltuutetut eivät ole mukana luvuissa.

Loikkarit suuntaavat kokoomukseen

Loikkareiden matka on suuntautunut useimmiten kokoomukseen. Kokoomuksella on kevään aluevaaleissa seitsemäntoista ehdokasta, jotka olivat vuonna 2022 jonkun muun puolueen listoilla.

Yksi vaalikauden lopulla kokoomukseen vaihtanut on kajaanilainen kaupunginvaltuutettu ja Kainuun aluehallituksen jäsen Tea Heikkinen, entinen perussuomalainen. Hän kokee olleensa aina talouspoliittisesti kokoomuslainen – helmikuussa puolue vaihtui kokoomukseen kuitenkin muusta syystä.

– Paikallisesti valtuustoryhmätyöskentely, tapa tehdä politiikka ei ollut sellainen, mitä itse kaipasin.

– Ehkä muissakin valtuustoryhmissä kuin perussuomalaisissa olisi hyvä pohtia, miten näemme muut poliitikot. Ovatko he kilpailijoita tai vastustajia vai yhteistyökumppaneita, joihin kannattaisi tutustua ja joiden kanssa kannattaisi verkostoitua?

Tea Heikkisen mielestä muiden puolueiden poliitikot ovat ennen kaikkea yhteistyökumppaneita. Hänen mielestään valtakunnallisesti perussuomalaiset kuitenkin toimivat hyvin.

Puoluetta vaihtaneista keskusta on saanut kymmenen valtuutettua, eduskunnan ulkopuolinen Vapauden liitto viisi, kuten myös SDP.

Perussuomalaiset on saanut kuudentoista lähtijän tilalle kaksi aluevaltuutettua muista puolueista.

Kolmasosa aluevaltuutetuista ei pyri toiselle kaudelle

Palataan sitten heihin, jotka ovat kokonaan luopuneet ehdokkuudesta aluevaaleissa.

Kevään aluevaaleissa kolmasosa valtuutetuista ei hae jatkokautta. Luopujia on 465.

Mikä mahtaa olla luopumisten syynä?

Aluevaltuuston jäsenen, kajaanilaisen Tea Heikkisen mielestä kyse on vaikutusvallasta.

– Yksittäisen rivivaltuutetun vaikutusmahdollisuudet ovat aika pienet. Suuri osa päätöksistä tehdään aluehallituksessa. Hallituksessa pääsee totisesti vaikuttamaan, mutta valtuutettuna ei niin paljon.

Toisena syynä Heikkinen mainitsee ajanpuutteen. Moni aluevaltuutettu on mukana myös kuntapolitiikassa.

Koska nyt on vasta toiset aluevaalit, on vaikea arvioida, onko pois jäävien määrä poikkeuksellisen suuri vai ei. Vaaliasiantuntija Sami Borgin ensireaktio on kuitenkin, että vapaaehtoisesti luopuvien määrä on aika iso.

– Useilla hyvinvointialueilla on merkittäviä taloudellisia ongelmia. Kun siellä ei ole helppoja päätöksiä tehtäväksi, voi olla, että alueiden vaikea taloudellinen tilanne on osaltaan vaikuttanut siihen, että luku on tuollainen kuin se on, Borg pohtii.

– Itsestään selvää on se, että hyvinvointialueilla ei ole helppo vaikuttaa asioihin sillä tavalla kuin haluaisi.

Hyvinvointialueilla joudutaan karsimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteitä ja miettimään muitakin säästöjä. Puoli tusinaa aluetta on valtiovarainministeriön erityistarkkailussa taloustilanteensa vuoksi.

Perussuomalaiset erottuvat luopujina ja loikkaajina

Perussuomalaisten 155 aluevaltuutetusta vain puolet pyrkii luottamustehtävään uudelleen saman puolueen riveistä. Osuus on suurten puolueiden pienin.

Asiaa selittää osaksi muita puolueita suurempi määrä loikkareita.

Kokoomuksen, SDP:n ja keskustan riveistä vuonna 2022 valituista aluevaltuutetuista on tänä keväänä saman puolueen ehdokkaana edelleen noin kaksi kolmasosaa. Kolme vuotta sitten valituista kristillisdemokraattien ehdokkaista neljä viidesosaa on edelleen puolueen ehdokkaana.

Mennään vielä Pohjois-Savoon.

Perussuomalaisten piirin puheenjohtajakin on pohtinut syitä, miksi uudelleen ehdolle lähteminen ei valtuutettuja innosta. Henri Uljonen on tehnyt omia laskelmiaan aluevaltuutettujen työmäärästä.

– Se vaatii noin kahdeksan tuntia viikossa ja joutuu tekemään kipeitä päätöksiä, Henri Uljonen kertoo.

Hän arvelee, että osalla ajatukset ovat myös maailmantilanteen vuoksi muualla kuin omassa ehdokkuudessa.

Uljosen perustuntuma kuntavaalien pohjalta on, että ehdokkuudesta luopuminen johtuu yleensä muutoksista työ- tai perhe-elämässä. Lisäksi ikääntyneet päättävät jäädä myös luottamustehtävistä ”eläkkeelle”.

• Ehdokas haussa? Kokeile etsiä Yle vaalikoneesta!
• Täältä löydät Ylen kaikki vaalisisällöt.