Hallitus aikoo säästää korvaamalla kotihoidon palveluja teknologialla. Itä-Uudellamaalla teknologiaa hyödynnetään jo paljon ikääntyneiden hoidossa, mutta se ei korvaa hoitajia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus kertoi eilen uusista säästösuunnitelmista terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Hallituksen suunnitelmien mukaan kotihoidon palveluita aiotaan korvata teknologialla, jolloin vanhusten hoivasta voisi leikata vielä 16,2 miljoonaa euroa.
Ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja Kirsi Oksanen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta pitää säästötavoitetta suurena.
– Vaatii todella paljon pohdintaa, mitä säästöjen saaminen käytännössä tarkoittaa, Oksanen sanoo.
Hän muistuttaa, että teknologia ja digitaaliset palvelut ovat kuitenkin vain tukipalveluita.
– Koska me hoidamme ihmisiä, tekniikalla emme pysty heitä täysin hoitamaan.
Etähoivaa lisätään Itä-Uudellamaalla
Itä-Uudenmaan sote-alueella on jo käytössä etähoiva eli hoitaja ottaa sovittuna aikana vanhukseen yhteyttä tablettitietokoneen avulla. Vanhuksilla on kotonaan myös lääkkeitä annostelevia automaatteja.
Näiden molempien palveluiden määrää aiotaan kasvattaa tänä vuonna: etähoivan tablettia yritetään saada käyttämään joka kymmenes vanhus ja lääkeautomaatteja joka viides vanhus Itä-Uudellamaalla. Sote-alueella on kotihoidon piirissä vähän yli tuhat vanhusta.
Lisäksi käytössä on hyvinvointirannekkeita, jotka jakavat reaaliajassa tietoa vanhuksen kunnosta. Myös sängyssä voi olla tekniikkaa, joka hälyttää, jos vanhus nousee vuoteestaan tai ei palaa sinne.
Erilaisia liikkuvia ensihoitopalveluita vanhusten hoitoon on jo kehitetty muun muassa Hämeenlinnan seudulla ja Pohjanmaalla.
Omaisten työn osuus kasvaa
Oksanen muistuttaa myös kaikkien tiedossa olevista asioista eli vanhusten määrän kasvusta ja hoitajien rekrytointiongelmista.
– Pelkästään säästämällä tämä asia ei tule ratkeamaan, kyllä me tarvitsemme niitä käsiä hoitamaan ikääntyneitä.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger kertoi huolestuneena Ylelle kuukausi sitten, että vanhushoivassa on tulevaisuudessa yksinkertaistettuna kolme vaihtoehtoa: omaisten rooli kasvaa, hyvätuloiset ostavat yksityisiä palveluita tai vanhukset kuolevat kotiinsa.
Jyväskyläläinen Kröger on seurannut suomalaisen vanhustenhoidon kehityssuuntaa jo vuosia. Hän johtaa ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä, johon kuuluu tutkimusryhmiä Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoista.
Ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja Kirsi Oksanen on eri mieltä professori Krögerin kanssa vanhusten heitteillejätöstä.
– Omaisten työn osuus kasvaa ja teknologiaa tarvitaan, mutta kyllä me pidämme huolen ikääntyneistä tavalla tai toisella, emme me voi jättää hoitamatta heitä.
Itselleen Oksanen kertoo kysyttäessä toivovansa turvallista vanhuutta.
– Haluaisin viettää vanhuuteni turvallisessa paikassa, jossa olisi riittävästi seuraa ja tarvittaessa riittävästi hoitajia myös hoitamassa minua. Yksinäisyys on iso ongelma.