Itä-Suomen yliopistossa opiskelijat ovat opettaneet toisia opiskelijoita, lupaavin tuloksin. Opetuksen muoto on herättänyt kiinnostusta muuallakin.
Kerran tai pari viikossa Martta Jääskeläinen vetää päälleen räikeän huomioliivin.
Kemiaa Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Jääskeläinen on matematiikan vertaisopettaja. Se tarkoittaa, että hänet on koulutettu auttamaan nuorempia opiskelijoita vaikeilla kursseilla, esimerkiksi lineaarialgebrassa.
Liivin tarkoitus on madaltaa kysymisen kynnystä ja auttaa Jääskeläistä siirtymisessä opettajan rooliin.
– Joo, onhan tämä vähän hassu. Mutta kyllä meiltä uskalletaan kysyä apua, eli kai se toimii, Jääskeläinen sanoo.
Ensimmäistä vuottaan fysiikkaa opiskeleva Jere Turunen käy vertaisopettajien vastaanotoilla viikoittain. Hän pitää Jääskeläisen ja kumppaneiden apua korvaamattomana.
– Ilman näitä sessioita kurssiarvosanani olisivat huonompia, Turunen sanoo.
Mestareita ja kisällejä
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on koulutettu vertaisopettajia jo useana vuonna. Nyt tapaa halutaan levittää muihinkin Suomen oppilaitoksiin.
Matematiikan yliopistonlehtorin Johanna Rämön mukaan Joensuun hyviä kokemuksia on koottu ohjepakettiin, jota muut yliopistot voivat vapaasti käyttää.
– Ohjeissamme otamme kantaa opetustilaan, käytännön organisointiin ja motivointiin. Lopputuloksena on malli, jossa kaikki voittavat, Rämö tiivistää.
Vertaisopetuksen hyödyntäminen on parantanut kurssien opintotuloksia ja läpäisyprosenttia. Rämön mielestä tulokset puhuvat opetustavan järkevyyden puolesta.
Joensuussa vertaisopetus on toteutettu niin sanotulla tehostetun kisällioppimisen mallilla. Siinä kokeneempi opiskelija on ”mestari” ja kokemattomampi ”noviisi” – aivan kuten sepän tai räätälin oppipojat aikoinaan.
– Meillä vertaisopetus on toiminut jo matematiikassa, metsätieteissä ja laskentatoimessa. Mielestäni tämä sopii tavalla tai toisella kaikkialle, Rämö kertoo.
Seuraavaksi lukioihin?
Martta Jääskeläinen alkoi vertaisopettajaksi, jotta saisi kehitettyä matemaattisia taitojaan. Hänestä on myös mukavaa tutustua nuorempiin opiskelijoihin.
Aloittelevat vertaisopettajat saavat vaivanpalkakseen myös opintopisteitä ja kokeneemmat, kuten Jääskeläinen, noin 20 euron tuntipalkkaa.
– En kuitenkaan tiedä ketään, joka olisi alkanut tähän rahan takia. Opetustilaisuuksia on sen verran vähän, että se on lähinnä mukava lisä, Jääskeläinen sanoo.
Joensuussa vertaisopettajia on tänä lukuvuonna kymmenkunta. Määrää ollaan todennäköisesti kasvattamassa, koska aihe on herättänyt suurta kiinnostusta yli ainerajojen.
Tällä hetkellä vertaisopetusta hyödynnetään Suomen korkeakouluissa varsin vähän eikä yhtä systemaattisesti kuin Joensuussa. Johanna Rämön mielestä opetustapa sopisi mainiosti esimerkiksi lukioihin, mutta vaatisi opettajilta avointa mieltä ja rohkeutta.
– Nuorille opiskelijoille on helpompaa kysyä neuvoa toiselta opiskelijalta. Vaikka tämä toinen ei tietäisi vastausta, hän pystyy auttamaan opiskelijaa oivaltamaan itse, Rämö sanoo.