Ikuisiksi kemikaaleiksi kutsuttujen PFAS-yhdisteiden puhdistustyöt voivat maksaa Euroopassa miljardeja euroja. Arvio on peräisin kansainvälisestä toimittajien ja tutkijoiden Forever Lobbying Project (Ikuinen lobbaus-projekti)-yhteistyöhankkeesta, johon Ylen MOT-toimitus on osallistunut.
PFAS-yhdisteet ovat laaja joukko kemikaaleja, jotka hylkivät tehokkaasti vettä, rasvaa ja likaa. Niitä on käytetty vuosikymmenten ajan paitsi teollisuudessa myös erilaisissa kuluttajatuotteissa. Ne hajoavat ympäristössä äärimmäisen hitaasti ja niille altistumisella voi olla monenlaisia terveysvaikutuksia kuten maksavaurioita, kilpirauhassairauksia ja jopa syöpää.
Tunnetuimpien yhdisteiden, kuten PFOS ja PFOA poistaminen ympäristöstä maksaisi laskelmien mukaan jopa 95 miljardia euroa seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.
Sammutusvaahdoissa aiemmin käytetyn PFOSin käyttö on nykyisin kielletty. Myös paistinpannuissa, ulkoiluvaatteissa ja ruokapakkauksissa aiemmin laajasti käytetyn PFOAn käyttöä on EU:n alueella rajoitettu terveys- ja ympäristösyistä.
PFAS-yhdisteitä pidetään niin haitallisina, että EU valmistelee lainsäädäntöä niiden kieltämiseksi.
Jos PFAS-yhdisteiden käytön rajoittamiseksi ei tehdä mitään ja ympäristöstä haluttaisiin puhdistaa myös vähemmän tunnettuja, mutta laajalle levinneitä PFAS-yhdisteitä, voivat kustannukset nousta seuraavan parin vuosikymmenen aikana 100 miljoonasta eurosta jopa 2 biljoonaan euroon saakka.
Korkea kustannustaso ei ollut asiantuntijalle yllätys. St. Thomas yliopiston apulaisprofessori Ali Lingille on auttanut vastaavien puhdistusjärjestelmien suunnittelussa.
– Olennaista ei ole käsiteltyjen maa- tai vesikuutioiden määrä vaan se, kuinka paljon PFAS-yhdisteitä estetään pääsemästä ja jäämästä ympäristöön, Ling sanoo.
Suomen osalta puhdistuskustannusten on laskettu olevan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana 137 miljoonasta jopa 1,7 miljardiin euroon.
Yhdisteiden poistoa testattiin Keravalla
Suomessa PFAS-yhdisteiden puhdistamista vesistöistä vasta testataan, mutta useissa paikoissa on mitattu eurooppalaisittain korkeita pitoisuuksia.
Yksi paikoista on teollisuusalueen vieressä Keravalla kiemurteleva kapea joenuoma, Karhuntassunoja.
Sen vieressä on vihreällä heinällä maisemoitu, jo parikymmentä vuotta sitten suljettu Savion kaatopaikka. Sen suotovedet ovat paljastuneet ennätyskorkeiden PFAS-pitoisuuksien lähteeksi.
Pikkuojasta myrkyllinen vesi valuu Keravanjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Vantaanjoelta on mitattu Suomen korkeimmat PFAS-pitoisuudet.
Tästä syystä kaatopaikan toiselle laidalle tuotiin viime elokuussa sininen merikontti. Se kätkee sisälleen käsittelylaitteiston, jonka avulla kaatopaikasta suotautuvasta vedestä poistetaan suodattimien avulla PFAS-yhdisteitä.
– Jos tätä vastaavaa käsittelyä haluttaisiin lähteä skaalaamaan isompaan mittakaavaan, testin tulosten avulla pystytään laskemaan, millaisia laitteita ja suodatusmassoja tarvitaan ja millaiset kustannukset siitä aiheutuu, vedenkäsittelyn asiantuntija Antti Seppälä Engwater Oy:stä sanoo.
Yritys vastaa koejärjestelyistä ja laitteistoista. Laitteiston koekäyttö kesti viime syksynä kolme kuukautta. Testin alustavat tulokset ovat olleet niin lupaavia, että Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on hakenut hankkeelle lisärahoitusta, jonka avulla puhdistustyö kohteessa voitaisiin skaalata täysimittaiseksi.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan Anu Oksasen mukaan olisi tärkeää pystyä kohdentamaan puhdistustyöt PFAS-päästöjen alkulähteille ja pahimmille riskialueille, niin kutsutuille hotspoteille.
– Jos PFAS-yhdisteet ehtivät levitä laajemmalle, vesimassat ovat isompia, pitoisuudet laimeampia ja puhdistamien on työläämpää, Oksanen sanoo.
Myös Lappeenrannan LUT-yliopistossa kehitellään tekniikkaa PFAS-yhdisteiden poistamiseksi vedestä.
Maailmalla PFAS-puhdistustekniikkamarkkinat ovat rahakkaat ja villit.
– Kaikki yrittävät keksiä parannuskeinoja ja tehdä ihmeitä teknologioilla, joita ei ole vielä testattu, Norjan tiede- ja teknologia yliopiston professori Hans Peter Arp sanoo.
Suomessa maaperän kunnostustöitä tehty vain vähän
Yksi Euroopan suurista puhdistusurakoista on edessä Belgiassa.
Merkittävä PFAS-valmistaja 3M joutuu maksamaan yli 500 miljoonaa euroa entisten tuotantolaitostensa ympäristön puhdistustyöstä Antwerpenissä. Suomessa PFAS-yhdisteitä ei ole valmistettu.
Suomalainen Huhtamäki joutuu maksamaan Norjassa entisen paperitehdasalueensa ja sen edustalla virtaavan joenuoman puhdistamisen. Huhtamäki ei ole paljastanut urakan hintaa.
Suomessa mittavin tiedossa oleva maaperän puhdistusurakka on tehty Nesteen Porvoon jalostamon entisellä paloharjoitusalueella vuonna 2016. Myöskään Neste Oy ei paljasta kunnostustöiden hintaa.
Valtaosa ely-keskuksille ilmoitetuista PFASiin liittyvistä maaperän tutkimustöistä liittyy sammutusvaahtojen käyttöön. Maamassoja on vaihdettu Porvoon lisäksi muun muassa Espoossa ja Riihimäellä. Kunnostustyöt ovat yleensä liittyneet maankäytön muutoksiin ja rakentamiseen.
Yhdisteitä löytynyt myös lasten hedelmäsoseista
Ikuiset kemikaalit -ryhmän arvioiman toisen puhdistuskustannusmallin hintalappu riippuu siitä, toteutuuko PFAS-kemikaalien täyskielto EU:ssa vai ei.
Jos mitään ei tehdä, kustannusten on arvioitu kohoavan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana 100 miljardista eurosta aina 2 biljoonaan euroon saakka.
PFAS-yhdisteitä käytetään edelleen laajasti.
Vaikka kiellettyjä PFAS-yhdisteitä kuten PFOSia on korvattu uusilla, turvallisemmiksi ajatelluilla PFAS-yhdisteillä, on myöhemmin huomattu, että jotkin näistä vaihtoehtoisista yhdisteitä voivat ympäristössä tai elimistössä muuttua haitallisiksi.
Erityisesti TFA-nimisen yhdisteen on havaittu lisääntyneen esimerkiksi juomavedessä ja sadevedessä ympäri maailman. Ruotsalaistutkimuksessa sitä löydettiin myös hedelmämehuissa ja lasten hedelmäsoseissa.
Sitä syntyy usein sivutuotteena, kun jotkut muut PFAS-yhdisteet hajoavat ympäristössä. Sitä on käytetty myös esimerkiksi autojen ilmastointilaitteissa.
– TFA:n poistaminen ympäristöstä on yhtä vaikeaa kuin suolan poistaminen merestä, Norjan tiede- ja teknologia yliopiston professori Hans Peter Arp sanoo.
Arpin mukaan PFAS-ongelma on vakava ja tilanne vain pahenee, jos emme tee asialle mitään. On vain ajan kysymys, milloin TFA-yhdisteiden raja-arvot ylittyvät pohjavesissä Euroopassa.
– PFAS-yhdisteiden käyttöä tulisi rajoittaa. PFAS-päästöt olisi saatava kuriin ja saastuneet alueet pitäisi kunnostaa, ennen kuin ongelmasta tulee vielä kalliimpi ja haitallisempi, Arp sanoo.
PFAS-yhdisteitä käsiteltiin 2.12.2024 julkaistussa MOT: Myrkky juomavedessä -ohjelmassa.
Kansainvälisen toimittajien yhteistyöprojektin Forever Lobbying Project (Ikuinen lobbaus-projekti) koordinoi ranskalainen Le Monde-lehti. Siihen osallistui 29 mediaa 16 eri maasta (Suomi, Belgia, Tsekki, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Hollanti, Norja, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Turkki, Britannia) Julkaisupartnerina toimi Arena for Journalism in Europe ja yhteistyökumppanina Corporate Europe Observatory. Hanketta ovat rahoittaneet Pulizer Center, Broad Reach Foundation, Journalismfund Europe ja IJ4EU.
