Ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on nopeampaa kuin koskaan. Metaani on yksi ilmastonmuutoksen kannalta haitallisimmista kasvihuonekaasuista.
Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätyksellistä vauhtia, kertoo Ilmatieteen laitos.
Tieto perustuu Global Carbon Project -tutkijayhteisön tuoreeseen tutkimukseen. Myös Suomen Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat siihen.
Ilmakehän metaanipitoisuutta on mitattu 38 vuoden ajan. Vuosina 2020–2022 kasvu oli nopeampaa kuin koskaan.
– Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanipäästöt ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymmentä sitten, kertoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta tiedotteessa.
Tsuruta sanoo, että kasvu noudattaa IPCC-ilmastopaneelin pessimistisimpiä skenaarioita. Jos ilmasto lämpenee IPCC:n synkimpien skenaarioiden mukaan, maapallon keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä yli kolme astetta.
Päästötavoitteet vaarassa
Metaani on yksi ilmastonmuutoksen kannalta haitallisimmista kasvihuonekaasuista. Ne estävät auringon lämpösäteilyn poistumisen Maasta avaruuteen ja näin lämmittävät ilmakehää.
20 vuoden aikana metaani imee itseensä lämpöä yli 80 kertaa niin paljon kuin hiilidioksidi. Toisaalta metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin 10 vuotta, joten metaanipäästöjen vähentäminen hillitsee ilmaston lämpenemistä nopeasti.
Ainakin kaksi kolmasosaa maailman metaanipäästöistä johtuu ihmisen toiminnasta. Suomessa eniten metaanipäästöjä tulee maataloudesta, jossa metaania pääsee ilmakehään esimerkiksi lehmien röyhtäilystä ja suolikaasuista.
Lisäksi metaania vapautuu muun muassa fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja jätteenkäsittelystä, jossa metaania vapautuu muun muassa kaatopaikoilla ja biohajoavan jätteen kompostoinnissa.
Vuosina 2000–2020 maailman lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat metaanipäästöt kasvoivat 14 prosenttia, jätehuollon päästöt 24 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden päästöt 18–28 prosenttia.
158 maailman maata, Suomi mukaan lukien, on sitoutunut vähentämään metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, tavoite vaarantuu, sanoo Ilmatieteen laitoksen Aki Tsuruta.
Korjattu 11.9. kello 10.18: Tekstissä ja kuvatekstissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Suomen suurin metaanipäästöjen lähde olisi jätteenkäsittely. Oikeasti eniten metaanipäästöjä Suomessa tulee maataloudesta.
