Suomen rakennuskanta kaipaa kipeästi parempaa varautumista aiempaa epävakaampiin sääolosuhteisiin, sanoo arkkitehtuurin professori.
Suomen rakennuskanta on kovan koetuksen äärellä ilmastonmuutoksen kiihtyessä.
Entistä kosteammat ja leudommat talvet tekevät rakenteille tuhoja ennen kaikkea kosteusvaurioiden muodossa. Samanaikaisesti talviaikojen tiheämpi vaihtelu pakkas- ja sula-asteiden välillä kuluttaa rakennuksia yhä enemmän. Muuttuneessa ilmastossa myös sään ääri-ilmiöt ovat entistä yleisempiä, kuten syystalven myrskytuulet.
Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Anu Soikkelin mukaan suuri kysymys on se, miten asiaa pitäisi lähestyä. Varmaa on kuitenkin se, että rakennukset tarvitsevat entistä enemmän seurantaa ja huoltoa.
Ennakoiva huolto myös taloille
Soikkelin mielestä rakennuksia tulisi huoltaa ennakoivasti kuten autoja. Rakennusta on jatkuvasti tarkkailtava ja tilaa seurattava – esimerkiksi vuosikatsastusten keinoin.
– Se, mitä se katsastus olisi, tarvitsee vielä lisää tietoa. Miten seurataan, lämpötilaa vai muita muuttujia, ja millä menetelmillä.
Myös Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka tunnistaa huoltokulttuurin muutoksen tarpeen. Liitto julkaisi lokakuussa oppaan taloyhtiöille vaikeutuviin sääolosuhteisiin valmistautumista varten.
Salakka kuitenkin arvioi, että menee vielä aikaa, ennen kuin ilmastonmuutos osataan ottaa huomioon rakennusten huollossa.
– Uskoisin, että huoltoja tullaan tekemään vielä paljon vanhalla kaavalla. Välttämättä ei edes osata kysyä huoltoja ja remontteja suunnitellessa, että onko sääolosuhteiden muutokset nyt ja tulevaisuudessa otettu huomioon.
Monikerroksinen ongelma
Anu Soikkelin mukaan Suomen rakennuskannan huollossa hankalinta on sotien jälkeisen ajan monikerrosrakentaminen.
Modernin Suomen rakennukset eivät enää koostu sään olosuhteisiin yksiaineisista paksuista hirsi- tai tiiliseinistä, vaan rakenteissa on useita eri materiaaleja kerroksittain. Esimerkiksi julkisivujen pintojen läpi pääsevä kosteus saattaa tehdä suuriakin tuhoja rakenteiden sisällä.
Katso kuvagalleriasta, miten eri pintarakenteet kuluvat nykyistä epävakaammassa ilmastossa.
Soikkeli korostaa, ettei pintojen perusteella yleensä voi tietää, mitä rakenteiden sisällä on ja mitä niille tapahtuu. Suurimmat ongelmakohdat ovat juuri rakenteiden sisällä ja väleissä.
Vanhaa ei voi korvata uudella
Pitäisikö vanha rakennuskanta sitten vain purkaa ja rakentaa tilalle ilmastoa paremmin kestäviä rakennuksia?
Professorin kanta on ehdoton ei. Uusrakentaminen on valtavan vahingollista ilmastolle. Paras ilmastoteko on säilyttää vanha rakennus ja korjata se tulevaan käyttöön.
– Suomen kansallisvarallisuudesta suurin osa on sidoksissa rakennettuun ympäristöön. Vanhasta huolehtiminen on siis äärimmäisen tärkeää, Soikkeli lisää.
