Suomi on tutkijoiden mukaan hyvin lähellä rikkoa muutaman vuoden vanhaa ilmastolakiaan.
Useat tutkijaryhmät varmistavat ammottavan kuilun hiilineutraalisuustavoitteen ja sen saavuttamiseen vaadittavien päätösten välillä.
Tutkijoiden laskelmien mukaan vuoden 2035 tavoitteen saavuttaminen vaatisi paljon nykyistä enemmän päästövähennyksiä, ja varmuudella tavoite voitaisiin saavuttaa vain vähentämällä teollisuuden puun tarvetta.
Päästöjen aikaisempaa selvästi suurempi vähennystarve on tullut esille sekä hallituksen tilaamassa taustaselvityksessä että Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksessa.
– Ero on jäätävän iso. Kun aikaisemmin on väännetty desimaaleista, tässä puhutaan jopa yli 10 miljoonan tonnin lisätarpeesta, sanoo johtava tutkija Sampo Soimakallio Sykestä.
Vaakalaudalla on ilmastolakiin kirjatun hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi myös EU:n Suomelta vaatima lähinnä metsien varassa oleva hiilinieluvelvoite vuonna 2030.
Luken aliarvio muuttaa tavoitteen vielä vaikeammaksi
Uusimpaan päästöjen vähennystarpeeseen vaikuttava syy on tekninen.
Kyse on Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttämän mallin ja virallisen kasvihuonepäästöjen tilastoinnin välisestä erosta metsien biomassan laskennassa.
Biomassa- tai taselaskenta liittyy hiilineutraalisuustavoitteen kannalta keskeiseen hiilensidontaan ja metsien hiilinielun määrään.
Mallin ja tilaston välisestä erosta ei ole mainintaa hallituksen eduskunnalle aiemmin tänä vuonna antamassa ilmastovuosikertomuksessa. Ero on kuitenkin ollut tutkijoiden tiedossa vuosikertomuksen valmisteluvaiheessa.
Samaa mallia on käytetty myös kesällä, kun Suomi on kertonut EU:lle ilmasto- ja energiatoimistaan.
Luke on tietoinen erosta ja on tutkimusylijohtaja Antti Asikaisen mukaan valmistellut pidemmän aikaan uutta mallia. Se saadaan ensi vuodeksi käyttöön.
– Mallia ollaan asettamassa niin, että se vastaa viimeisintä tutkimustietoa ja on yhteneväinen kasvihuonepäästöjen tilaston kanssa, sanoo Asikainen.
Vähennystarve voi nousta liian suureksi
Tutkijoiden tarkentuneiden arvioiden mukaan päästöjen vähentäminen sille tasolle, jonka lähinnä metsät pystyvät varastoimaan vuonna 2035, vaatisi vastaavan määrän päästövähennyksiä, kuin Suomessa on tehty viimeisen yli 30 vuoden ja yhdeksän eri hallituksen aikana.
Suomen ilmastopaneelilla on tilanteesta synkkä viesti.
– Kuilu on aivan liian suuri, sanoo paneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen on viimeistään ensi keväänä tarkoitus kertoa, mitä se aikoo tehdä kuilulle. Hallitus on tähän mennessä halunnut varjella metsäteollisuuden toimintaa.
Hallituksen tilaamaan taustaselvitykseen on tehty kaksi eri laskelmaa puunkäytön määrille.
Peruslaskelmassa on käytetty tiedossa olevia tehtaiden ja sahojen normaalia, vuosittain hieman vaihtelevaa puunkäyttöä.
Peruslaskelman mukaan teollisuus palaisi jaloilleen suhdannetilanteen parantuessa ja hakkuut kasvaisivat nykyisestä noin 73 miljoonasta kuutiosta noin reiluun 80 miljoonaan kuutioon vuodessa.
– Hiilineutraalisuuden kannalta tilanne on se, että se ei ole mahdollinen ellei hakkuita tavalla tai toisella saada maltillisemmaksi, sanoo Seppälä.
Laskelman mukainen hakkuiden kasvu tapahtuisi samaan aikaan, kun metsien kasvun tiedetään notkahtaneen pidemmäksi aikaa, suometsien päästöt ovat kasvaneet ja ilmaston lämpenemisen ennakoidaan aiheuttavan lisää hiilidioksidipäästöjä sekä mahdollisesti myös metsätuhoja.
Edessä voi olla tehtaiden lopetuksia ja erilaista puun hyödyntämistä
Hallituksen taustaselvityksessä tuodaan esiin myös Luken mallinnuksen ongelmat. Siinä Luken mallivirheen kooksi on arvioitu noin 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa.
Sen kuittaamiseen ei riittäisi edes koko Suomen liikenteen seisahtuminen tai sen sähköistyminen kertarysäyksellä.
Sen sijaan taustaselvityksessä arvioidaan, että liikenteen päästöt eivät vähene riittävästi verotuksen ja jakeluvelvoitteen muutosten seurauksena.
Taustaselvityksen toisessa laskelmassa on oletettu, että Suomesta olisi jo suljettu kaksi sellutehdasta ja sahoja. Teollisuus tarvitsisi puuta saman verran kuin viime vuosina eli noin 73 miljoonassa kuutiota vuodessa.
– Myös tällä tasolla on vaikea nähdä, että lopputulokseen päästään, vaikka tehtäisiin vähennystoimenpiteitä enemmän, kuin on ajateltu, ilmastopaneelin Seppälä sanoo.
Luken mallinnuspuutteen korjauksen jälkeen nykyhallituksen ja kahden seuraavan olisi hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi löydettävä vielä arviolta yli 12 miljoonan tonnin verran lisää päästövähennyksiä.
– Ei me saada yhtälöä toimimaan, jos teollisuus ei tee resurssiloikkaa ja tuota vähemmästä puusta enemmän.
Ilmastopaneelin tilannearvion mukaan esimerkiksi maataloudesta, metsien kasvun tehostamisesta lannoituksella ja paljon puhutuista teknisistä hiilinieluista ei ole tulossa niin suuria päästövähennyksiä vuoteen 2035 mennessä, että ne yksistään riittäisivät ilman puun käytön vähentämistä tai tehostamista uusilla tuotteilla.
Ilmastokestävä teollisuus vaatisi vielä nykyistä alempaa käyttöä
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat laskivat korjattujen tietojen avulla, miten kuilu hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi saataisiin varmasti kurottua umpeen: hakkuiden pitäisi laskea nykytasosta lähelle 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Tämä tarkoittaisi paluuta noin 15 vuoden takaiseen hakkuutilanteeseen. Sen jälkeen hakkuut lähtivät voimakkaaseen nousuun, kunnes koronapandemia katkaisi nousun.
Tutkimusylijohtaja ja metsäalaa seuraavan asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Antti Asikaisen mukaan vaikea tilanne vaatii keskustelua siitä, kuinka paljon ilmastotavoitteiden saavuttaminen voi rajoittaa metsäteollisuuden puun käyttöä ja vaikuttaa Suomelle saamiin verotuloihin.
– Näkyvissä ei ole puunkäytön laskua, jos teollisuus ei vähennä voimakkaasti kapasiteettia puunhintojen tai muiden kustannusten takia. En pidä sitä kuitenkaan todennäköisenä.
Myös EU:n metsiin ja maankäyttöön liittyvä ilmastotavoite vuodelle 2030 on lähinnä Ranskan ja Suomen takia jäänyt jälkeen tavoitteista.
EU:n tiedoissa ei ole vielä huomioitu Suomen uusia nielulaskelmia. Metsännielu on osa Suomen ja unionin vuoteen 2050 tähtäävää politiikkaa, jolla metsien avulla vähennetään päästöjä muun muassa liikenteestä.
Katso Yle Areenasta: Toimiiko hallituksen ilmastopolitiikka?