Talouskasvu ja energian kulutus ovat kulkeneet tiiviisti käsi kädessä historian alkuhämäristä lähtien. Nyt niiden välinen kytkös murtuu, ennustaa kansainvälinen energiajärjestö IEA.
Vuosiraportissaan järjestö arvioi, että muutos on ainutlaatuisen nopea.
Ydinkysymys on se, kuinka paljon talouskasvu tarkoittaa myös energiankulutuksen ja päästöjen lisääntymistä.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana maailmantalous on kasvanut vuosittain keskimäärin kolme prosenttia ja energian kulutus 1,4 prosenttia.
Mutta seuraavan vuosikymmenen kuluessa eli vuosina 2023 -2035 suhde muuttuu niin, että ennustettu kolmen prosentin talouskasvu vaatii vuosittain vain 0,5 prosentin kasvua energian kulutuksessa.
Talouskasvun vaatima energian kulutuksen kasvu putoaa siis murto-osaan aiemmasta vain vuosikymmenessä. Tämä on ennennäkemättömän nopea käänne jähmeäliikkeisessä maailman energiahistoriassa.
Kyse on peräti uudesta paradigmasta eli ajatusmallista, sanovat Suomen keskeiset energia-alan tuntijat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.
– Tässähän on kyse ilouutisesta. Maailmantalouden kasvu, ihmisten hyvinvoinnin kasvu, irtautuu energiankulutuksen tai päästöjen kasvusta, Leskelä tiivistää muutoksen merkityksen.
– Jos näin tapahtuu, kyseessä on merkittävä mullistus. Käytännössä olemme siirtyneet silloin uuden energiatalouden aikaan, Peljo sanoo.
IEA:n raportissa muutokselle annetaan kolme syytä:
- Tekninen kehitys parantaa energiatehokkuutta. Tämän kehityksen jatkumisessa on oleellista, millaisia energiatehokkuuden vaatimuksia asetetaan erilaisille laitteille tai vaikkapa rakennuksille. IEA:n arvioin mukaan vaatimukset ovat kiristymässä edelleen ja sen perusteella voidaan olettaa myönteisen kehityksen jatkuvan.
- Maailmantalous muodostuu yhä enemmän palveluista. Ne kuluttavat energiaa vähemmän kuin teollisuustuotanto. Esimerkiksi Kiinassa teräksen ja alumiinin kysynnän kasvu on kehittynyt tähän saakka talouskasvun tahdissa. Tämä suhde on jo heikentynyt maan kulutusrakenteen muuttuessa.
- Yhä suurempi merkitys on sillä, että energiasta kulutetaan yhä suurempi osuus sähkönä. Se tarkoittaa energiatehokkuuden parantumista. Polttomoottorien käyttämästä energiasta valtaosa kuluu hukkalämpöön. Myös öljylämmityksen hyötysuhde on heikko verrattuna esimerkiksi sähköä käyttävään ilmalämpöpumppuun.
Uusiutuvan energian eli vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotannossa ei synny lainkaan hukkalämpöä. Kun uusiutuvan energian osuus kaikesta sähköntuotannosta kasvaa, sähkön tekemiseen tarvittavan kokonaisenergian määrä pienenee. Hiilellä, kaasulla tai öljyllä toimivat voimalat käyttävät energiaa tehottomasti ja tuottavat suuria määriä hukkalämpöä, raportti selittää.
IEA:n mukaan kauan ennustettu fossiilienergian huipun saavuttaminen on enää nurkan takana. Vuoteen 2030 mennessä maailman talous voi jatkaa kasvua ilman että öljyn, kaasun tai hiilen kulutus kasvaa.
Vuosi sitten Dubain ilmastokokouksessa sovittiin pyrkimyksestä hiilineutraaliuteen vuoden 2050 tietämillä. Tähän saakka kaksi kolmasosaa energian kulutuksen kasvusta on katettu fossiilisilla polttoaineilla. Se on kasvattanut energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt uuteen ennätykseen.
Aurinkovoima yllätti kaikki
Uusituvan energian jo nähty ja vielä luvassa olevan nousun nopeus on ainutlaatuinen energiajärjestelmän muutos.
Maailmanenergiajärjestö on suhtautunut aiemmin varsin maltillisesti aurinkovoiman mahdollisuuksiin. Nyt ääni kellossa on muuttunut.
IEA:n kahden vuoden takaisesta ennusteesta uusiutuvan energian tuotantoennustetta on nostettu rajusti, 66 prosenttia.
– Edes parhaat analyytikot eivät ole pystyneet arvioimaan oikein sitä, kuinka nopeasti teknologiakehitys on mahdollistanut uusien energiamuotojen tuomisen markkinoille, Peljo tulkitsee.
Uusiutuvan energian nousu jättää Leskelän mukaan varjoonsa jopa energiahistorian edellisen suuren käänteen eli ydinvoiman kulta-ajan 1970-luvulta alkaen. Silloin ydinvoiman ajateltiin olevan uusi ”loputtoman energian lähde”.
Talouskasvun ja energiankulutuksen yhteyden katkeamista on ennustettu ennenkin, mutta onko käänne uskottava tällä kertaa, Jukka Leskelä?
– Erityisesti aurinkoenergian kasvunopeudet ovat nyt vielä moninkertaisia verrattuna ydinvoiman lisääntymiseen 1970- ja 80-luvuilla. Tässä on melkoinen mullistus kyseessä, Leskelä sanoo.
IEA varoittaa, että yksi ennusteeseen liittyvä riski ovat sähkön siirtoyhteydet, joita suuret aurinko- ja tuulivoimapuistot vaativat. Niiden rakentaminen maksaa ja luvittaminen voi olla hidasta.
Leskelä kuitenkin muistuttaa aurinkovoimalle ominaisesta piirteestä. Sen tuotanto on tehokasta niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa.
Vaikkapa ydinvoimaan verrattuna aurinkopaneelit on helppo ottaa käyttöön kaikkialla. Tämä antaa hyviä mahdollisuuksia kehittyville talouksille vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta.
– Uusiutuvan energian aalto saattaa olla kattavampi globaalisti kuin ydinvoima 70-luvulla, Peljo kiteyttää.
Lisää Kiina-riippuvuutta
Raportin mukaan erityisesti Kiinan tuottamat aurinkoenergiajärjestelmät tekevät 2030-luvun alussa sähköä määrän, joka vastaa Yhdysvaltojen tämän hetkistä sähkönkulutusta.
Kiinalla on selkeä johtoasema aurinkopaneelien ja suurten aurinkoenergiajärjestelmien tuotannossa. Maailma on tässäkin Kiina-riippuvainen, aivan kuten monella muullakin teollisuuden alalla.
– Se on yhtä aikaa hyvä uutinen ja haaste eurooppalaisille. Kiina on panostanut tähän merkittävästi, saanut volyymit kasvuun, luonut kilpailukykyä. Eurooppa on jäänyt tästä kilpailukyvystä jälkeen, Leskelä sanoo.
Hän kuitenkin lisää, että Kiinan menestyksen voivottelu ei auta, vaan Euroopan täytyy parantaa kilpailukykyään niin, että puhtaan teknologian tuotanto lähtisi kasvuun.
Vaikka nyt ollaan keskellä suurta käännettä, vieläkin enemmän pitäisi tehdä.
Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa IEA:n ennusteessa 2,3-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, mutta se jää jälkeen ilmastokokouksen asettamasta kolminkertaistamisen tavoitteesta.