Koronavuodet aiheuttivat nuorisopsykiatriaan ruuhkahuipun, jota on lähdetty purkamaan uusin keinoin. Keski-Suomen hyvinvointialueella nuoria autetaan virtuaalisesti.
Jyväskylässä sijaitsevassa nuorisokodissa ryhdytään laittamaan iltapalaa.
Isabella, 15, ja Koi, 17, ovat aikaisemmin päivällä osallistuneet omista huoneistaan Sairaala Novan nuorisopsykiatrian kehittämään virtuaalivalmennukseen.
VR-lasit laittamalla päähän he pystyvät tapaamaan hoitohenkilökuntaa virtuaalimaailmassa.
Isabella ei mielellään kerro tunteistaan, mutta virtuaalialustalla se tapahtuu helpommin.
– Normiterapiassa fiiliksistä puhuminen on tosi ahdistavaa. Virtuaalivalmennuksessa on tehtäviä, jotka kertoo niistä, niin se on tosi hyvä.
Katso videolta, miltä virtuaaliterapiassa näyttää.
Tänä vuonna Keski-Suomen hyvinvointialueella käynnistetty virtuaalivalmennus kestää kuusi viikkoa.
Valmennus on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorisokotien asiakkaille, jotka ovat erikoissairaanhoidossa tunne-elämän epävakausoireiden vuoksi.
Valmennuksessa on kerran viikossa virtuaalinen yksilötapaaminen lähiaikuisen kanssa ja kaksi kertaa ryhmätapaaminen.
Molemmissa tapaamisissa esiinnytään avatarien eli virtuaalisten hahmojen avulla, pelkällä etunimellä tai nimimerkillä. Ainoastaan ääni on oma.
Koita tavallinen ryhmäterapia pelkkänä ajatuksena jo kauhistuttaa.
– Anonyyminä ryhmäterapiassa tulee olo, että en ole yksin, vaan muillakin on samoja ongelmia. En kuitenkaan joudu puhumaan tuntemattomien ihmisten kanssa henkilökohtaisista asioista.
Isabella ja Koi esiintyvät pelkillä etunimillä, koska juttu käsittelee heidän terveyteensä liittyviä asioita.
Kahden vuoden kehitystyö
Virtuaalivalmennukseen on Keski-Suomen hyvinvointialueella osallistunut tänä syksynä 11 nuorta. Tavoitteena on saada vuosittain 30 nuorta valmennukseen.
Kehitystyö aloitettiin keväällä 2022. Koronavuodet ruuhkauttivat nuorisopsykiatrian ja osastolla ryhdyttiin keksimään uusia keinoja ruuhkien helpottamiseksi.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Hanna Kakkonen osallistui keväällä 2022 Jyväskylässä järjestettyyn sote-henkilökunnan koulutukseen, jossa esiteltiin virtuaalimaailmaa ja erilaisia alustoja.
– Pohdittiin, onko nuorisopsykiatrista osastohoitoa mahdollista toteuttaa jollain tavalla etäosastohoitona. Meillä oli hyvä porukka viemässä ajatusta eteenpäin.
Virtuaalimaailmassa nuori saa apua erilaisiin elämän taitoihin. Taidot on jaettu neljään osaan: tunne-, kriisi- ja vuorovaikutustaidot sekä arjen hallinnan taidot.
– Jos nuorella on tunteita, joita hän ei ymmärrä tai on vaikka impulssikontrollin ongelmia, on meillä hyviä vinkkejä sellaisiin tilanteisiin, kertoo nuorisopsykiatrian sairaanhoitaja Jaakko Selänne.
Tulokset lupaavia
Virtuaalivalmennus ei sovi kaikille nuorisopsykiatrian asiakkaille. Esimerkiksi, jos nuorella on taipumusta migreeniin tai jos käytös on niin impulsiivista, että vaarana on laitteiden rikkoutuminen.
Tarkempia tuloksia virtuaalivalmennuksen onnistumisesta aletaan kerätä ensi vuoden alussa. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet hyviä.
Virtuaalitapaamiset on Kakkosen mukaan helpompi yhdistää nuorten arkeen kuin perinteiset terapiakäynnit.
– Meillä on Keski-Suomessa pitkiä välimatkoja, nyt jäävät siirtymäajat pois, sanoo Kakkonen.
Toinen hyvä asia on ryhmätapaamisten anonyymius.
– Monelle nuorelle on huomattavasti helpompi tulla avatar-hahmon muodossa ryhmään, kun ei tarvitse tulla omilla kasvoilla, kertoo Kakkonen.
Virtuaalitapaamisiin otetaan mukaan myös nuorten lähiaikuinen. Hän on tärkeässä asemassa nuoren tukemisessa. Nuorisokodin ohjaaja Ville Lomakka pitää virtuaalivalmennuksesta.
– Siinä säästetään myös meidän nuorisokotien työntekijöiden aikaa. Saamme lisäksi uusia näkökulmia nuoren auttamiseksi, kun olemme mukana keskusteluissa.
