Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista yli 40 olisi valmis myöhäistämään kesälomien alkamista.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Matkailu voisi piristyä, mutta väsyvätkö koululaiset? Kysymys koulujen kesälomien siirtämisestä jakaa kansanedustajia.
Nelisenkymmentä kansanedustajaa siirtäisi lomia parilla viikolla, selviää Ylen kansanedustajakyselystä. Noin kolmasosa vastanneista ei muuttaisi nykytilaa. Vastaajia oli yhteensä 108.
Moni perusteli myönteistä kantaansa matkailun tulojen kohenemisella.
– Tämä jatkaisi kesälomakautta, mikä on tärkeää yritysmaailmalle ja siten monien alueiden elinvoimalle. Muualla Euroopassa elokuu on vielä loma-aikaa ja siten Suomenkin tulee muuttaa kesälomakauttaan, totesi Jaana Strandman (ps.).
Strandman teki kesälomien siirtämisestä toimenpidealoitteen eduskunnalle viime marraskuussa. Toimenpidealoite on kansanedustajien keino tehdä ehdotuksia asioista, jotka pitäisi kansanedustajien mielestä tuoda lainvalmisteluun. Aloitteessa ehdotetaan, että koulutyö loppuisi toukokuun viimeisen viikon sijaan vasta kesäkuun puolessa välissä, viikon 24 viimeisenä arkipäivänä.
Silloinen työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) teetätti selvityksen kesälomien siirron vaikutuksista matkailuelinkeinoon. Vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan siirto lisäisi työllisyyttä ja matkailusta saatavia tuloja 219 miljoonalla eurolla. Tulot kasvaisivat selvityksen mukaan etenkin elokuussa.
Osa edustajista katsoi vahvasti tulevaan. Kiinnostus Suomea kohtaan on ehkä kasvamassa.
– Uskon, että Suomi lisää kiinnostavuutta matkailumaana tulevina vuosina ilmaston kuumenemisen myötä, ja siksi voisi lomakauden pidentäminen keski-ja eteläeurooppalaiseen rytmiin olla perusteltua, sanoi Hanna-Leena Mattila (kesk.) Ylen kyselyssä.
Kevätlukukautta ei pitäisi enää pidentää
Lomien siirtämistä vastustavat pelkäävät, että päätös lisäisi oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan kuormitusta. Kevätlukukausi on jo valmiiksi pidempi kuin syyslukukausi.
– Lukukausien loppuvaiheessa haasteelliseksi muodostuu oppilaiden ja henkilöstön työssäjaksaminen ja motivaation heikkeneminen. Tutkimusten mukaan koulutyön kuormittavuus saavuttaa korkeimman tason toukokuussa, joten kevään työajan jatkaminen lisäisi ongelmia ja työn kuormittavuutta entisestään, toteaa Mika Kari (sd.).
– Jos kesäloman alkamista siirrettäisiin myöhemmäksi, tarvittaisiin kevätlukukautta katkaisemaan erillinen kevätloma, sanoo vihreiden Tiina Elo.
Haittapuolena nähdään myös se, että lomien siirto ei vaikuttaisi vain peruskoulun aikatauluihin, sillä eri asteiden aikataulut ovat sidoksissa toisiinsa.
– Se vaikuttaisi moneen asiaan, kuten lukuvuoden, kirjoitusten, pääsykokeiden ja opiskelijavalintojen aikatauluihin ja perheiden mahdollisuuksiin yhteensovittaa loma-aikoja, toteaa Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen ei haluaisi riistää koululaisilta alkukesän upeutta.
– Suomessa alkukesä on hienoa aikaa, josta soisin koululaisten saavan nauttia.
