Lakimuutos kieltää laivojen jätevesien ja rikkipesurivesien laskemisen Suomen rannikkovesiin heinäkuun alusta alkaen. Harmaita vesiä saa laskea vielä viisi vuotta.
Suurin osa rahtilaivoista laskee jätevetensä edelleen Itämereen. Matkustajalaivoilta tämä on ollut jo vuosia kielletty, mutta nyt rahtilaivatkin laitetaan ruotuun.
– Tämä on todella iso asia. Aika harvoin ympäristönsuojelussa saadaan isoja voittoja, mutta tämä on tosi iso. Tämä on aivan maailmanluokan päätös siinä mielessä, että näin kunnianhimoisia lakeja ei ole muualla, sanoo Baltic Sea Action Groupin (BSAG) toimitusjohtaja Ville Wahlberg.
Eduskunta päätti viime viikolla lakimuutoksesta, jonka mukaan laivojen käymäläjätevesien ja rikkipesurivesien ja pesurien lietteen laskeminen Suomen rannikkovesiin on heinäkuun alusta alkaen laitonta.
Laki on ensimmäinen laajasti jätevesiä kieltävä lainsäädäntö maailmassa.
Laissa on kuitenkin pitkät siirtymäajat. Harmaita vesiä saa laskea Suomen rannikkovesiin vielä viisi vuotta. Suomen aluevesien ulkopuolelle on myös edelleen laillista dumpata kaikkia jätevesiä.
Jo nyt viidennes rahtilaivoista laskee jätevetensä satamassa viemäriin eikä mereen. Viidessä vuodessa laivojen satamiin jättämän jäteveden määrä on kolminkertaistunut.
– Meillä on ollut infra olemassa jo vuosia, ja se ottaa vastaan tänäkin päivänä jätevedet matkustaja-autolautoilta ja osalta rahtialuksista. Loppujen kanssa lähdetään nyt työstämään asiaa eteenpäin, että millä tavalla saadaan kyvykkyydet aluksiin ja toimintatavat hiottua, sanoo Helsingin sataman rahdin liiketoimintajohtaja Vesa Marttinen.
Keskikokoisen kaupungin verran jätevesiä Itämereen
Alusten mereen purkamat käymäläjätevedet sisältävät suuria määriä suolistoperäisiä bakteereita ja runsaasti kiintoaineita. Lisäksi purettujen jätevesien ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeita.
Ravinteet rehevöittävät merta ja aiheuttavat esimerkiksi sinileväkukintoja, sillä levät pystyvät suoraan hyödyntämään jätevesissä olevia ravinteita.
Alusten jätevesipäästöt ovat luultua haitallisempia merelle, mutta kuitenkin paljon pienempi ongelma kuin esimerkiksi maa- ja metsätalouden päästöt mereen. Itämeren keskisyvyys on niin matala, että se vaatii tiukempaa suojelua kuin syvemmät vedet.
Baltic Sea Action Group on vuosia tehnyt töitä alusperäisten päästöjen hillitsemiseksi, ensin vapaaehtoisin toimin yhdessä varustamojen, satamien, laivameklarien ja jätehuollon kanssa ja ajamalla myös tätä päästökieltoa kansalliseen lainsäädäntöön.
Wahlberg laskee, että Itämerellä on noin 2 000 alusta joka päivä liikkeellä ja rahtialuksissa on 15–20 henkeä töissä.
– Se on 25 000–30 000 henkeä, joiden kaikki jätevedet periaatteessa voidaan laskea mereen. Nyt Suomen aluevesillä ei enää voidakaan. Käytännössä keskikokoisen kaupungin verran voidaan saada jätteitä pois, Wahlberg sanoo.
Avomerelle saa laskea mitä tahansa
Lakia on helppo kiertää. Nyt on varustamoista kiinni, laskevatko ne jätevetensä viemäriin vai Suomen aluevesien ulkopuolelle. Kansainvälisillä vesillä kun mikään säännöstö ei estä laskemasta jätevesiä mereen.
– Luotan siihen, että laivayhtiöt ja rahdinantajat vaativat sitä, että jätetään jätteet maihin. Uskon, että saadaan merkittävästi enemmän jätevesiä satamiin kuin aikaisemmin, Wahlberg sanoo.
Jos muutkin Itämeren maat saataisiin mukaan jätevesikieltoon, myös kansainväliset vesialueet maiden välillä olisi helpompi saada kiellon piiriin.
– Itämeren satamat käyvät paljon näitä asioita keskenään läpi. Meillä on hyvä yhteistyö Itämerellä. En usko, että tämä jää satamista kiinni, Marttinen sanoo.
Ruotsissa ja Tanskassa mietitään rikkipesurivesien osalta vastaavaa lainsäädäntöä.
– Tämä laki antaa ensimmäisen esimerkin, että miten tämä voidaan viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Tässä olisi nyt hyvä mahdollisuus viedä heille tämä laajempi ja toki kaikille muihinkin Itämeren rannikkomaihin. Nyt meillä on hyvä esimerkki, jonka pohjalta mennä eteenpäin, mutta onhan se vuosien työ, Wahlberg sanoo.
