Israel näyttää olevan aloittamassa loppunäytöstään taistelussaan äärijärjestö Hamasia vastaan Gazassa. Israelin sotakabinetti hyväksyi viikonloppuna sotilaallisen maaoperaation aloittamisen Rafahissa, joka on ollut viimeinen pakopaikka yli miljoonalle palestiinalaiselle.
Israel perustelee operaatiota sillä, että alueella on merkittäviä Hamasin taistelupesäkkeitä. Jotta Hamas ei enää uhkaisi Israelia, sen sotilaallinen kyvykkyys on tuhottava täysin, Israel sanoo.
Sekä sotilasasiantuntija että CMI:n Lähi-idän rauhanprosessista vastaava projektipäällikkö ovat sitä mieltä, että Israel ei tule pitkällä tähtäimellä onnistumaan tavoitteessaan sotilaallisesti.
– Esimerkiksi jo Afganistanissa nähtiin, että Yhdysvaltojen pyrkimys syrjäyttää Taliban vain lopulta vahvisti sitä, Martti Ahtisaaren rauhanjärjestö CMI:n asiantuntija Cecilia Pellosniemi sanoo.
Millainen Hamasin taistelukyky on?
Tiedot Hamasin kärsimistä tappioista vaihtelevat.
Hamasilla arvioidaan ennen lokakuun terrori-iskuaan olleen noin 30 000–40 000 taistelijaa.
Israelin asevoimat (IDF) sanoo tuhonneensa 19 Hamasin 24 taistelupataljoonasta. Hamasin taistelijoita se sanoo tappaneensa noin 14 000.
Maaliskuussa Hamas sanoi menettäneensä 6000 taistelijaa. Yhdysvaltojen tiedustelun arviot ovat sijoittuneet Israelin ja Hamasin antamien lukujen välimaastoon.
Sanomalehti The Jerusalem Post arvioi, että Hamasin taistelijoista noin 30 prosenttia piileskelee nyt Gazassa.
Hamasin kyky ampua raketteja on heikentynyt huomattavasti – niitä ei ole lentänyt Etelä-Israelia pidemmälle sitten tammikuun.
Britannian yleisradio BBC on selvittänyt, kuinka suuren osan Hamasin tunneliverkostosta Israel on tuhonnut. IDF kertoo ainoastaan tuhonneensa ”suuren osan terroristien infrastruktuurista”.
BBC:n analysoimat IDF:n tiedotteet viittaavat 400 tunnelin suuaukon tuhoamiseen. Tunneleita tiedetään kuitenkin kulkevan Gazan alla yhteensä noin 700 kilometriä, joten koko tunneliverkoston tuhoamista pidetään mahdottomana.
Gazan saarto on johtanut siihen, ettei Hamas ole saanut liittolaisiltaan täydennyksiä asearsenaaliinsa, puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä sanoo.
Toisaalta CMI:n asiantuntija Cecilia Pellosniemi huomauttaa, että joidenkin asiantuntijoiden mukaan suuri osa Hamasin aseista on valmistettu Gazassa.
Esimerkiksi Yhdysvallat on arvioinut, että vaikka Israel on onnistunut heikentämään Hamasia, äärijärjestöllä on silti todennäköisesti kykyä jatkaa aseellista toimintaansa vielä vuosia.
Mitä Israel tavoittelee Rafahissa?
Lähi-idän asevoimiin ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Mäkelä sanoo, että maahyökkäyksellä Rafahiin voi olla kaksi päämäärää.
– Hamasia voidaan joko pyrkiä painostamaan nostamaan kätensä pystyyn ja neuvottelemaan, Mäkelä sanoo.
– Tai sitten hyökkäystä voidaan jatkaa siten, että tarkoituksena on oikeasti tuhota viimeiset asepesäkkeet ja estää se, ettei koko tuolta alueelta voida enää ampua raketteja tai käyttää panssarintorjunta-aseita Israelia vastaan.
Lisäksi operaatiolla voi olla poliittinen päämäärä. Israelin hallituksessa on puolueita, joiden mukaan sotaa tulee jatkaa loppuun asti.
– Riippumatta siitä, kuinka laajan operaation Israel toteuttaa, nykyinen hallitus voi jälkeenpäin todeta, että kaikki kivet käännettiin Hamasin kukistamiseksi ja panttivankien vapauttamiseksi, Pellosniemi sanoo.
Miltä taistelut Rafahissa näyttävät?
Israel on käskenyt Rafahin itäosassa olevia ihmisiä siirtymään Khan Yunisiin, josta on tullut sodan myötä rauniokaupunki. Ensimmäinen evakuointimääräys koskee yli 100 000 ihmistä.
– Näille siviileille ei ole mitään paikkaa, minne mennä. Kaikki varmasti ymmärtävät myös, että kyse on traumatisoituneista ihmisistä, joilla on suuria humanitaarisia tarpeita. Heidän siirtymisensä muualle ei ole mikään helppo operaatio, Pellosniemi sanoo.
Mäkelä sanoo, että johtopäätöksiä mahdollisista seurauksista siviileille voidaan ottaa Israelin tähänastisen maaoperaation aiheuttamista tuhoista. Siistit täsmäiskut eivät ole tiheästi asutulla alueella mahdollisia.
Hamasilla on lisäksi edelleen noin sata elossa olevaa panttivankia, joita sen epäillään pitävän maan alla tunneleissaan.
– Niin kauan kuin tiedetään, että panttivankeja on yhä elossa, niitä tunneleita ei voida suoraan räjäyttää. Sinne on ensin mentävä taistelemaan, Mäkelä sanoo.
Kaikki tämä vaikuttaa Mäkelän mukaan siihen, että operaatio pitkittyy. Hän arvioi, että täysi maahyökkäys alueelle kestäisi joitakin viikkoja.
Alla oleva grafiikka näyttää, kuinka paljon Rafahiin on pakkautunut ihmisiä:
Kykeneekö Israel tuhoamaan Hamasin?
Israel voittaa sotatoimillaan Gazassa Mäkelän mukaan lisää aikaa, jos ei muuta. Se on onnistunut tuhoamaan Hamasin sotilaallista kykyä merkittävästi, everstiluutnantti sanoo.
– Israel tekee parhaansa, ettei Hamas enää tulevaisuudessa kykene lokakuun terrori-iskujen kaltaisiin operaatioihin. Tulee kestämään pitkä aika, ennen kuin Hamas palautuu tästä sodasta, Mäkelä arvioi.
Siihen Hamasin tuhoaminen voikin jäädä, ellei Lähi-idän konfliktiin löydy kestävää poliittista ratkaisua.
Monet Hamasin poliittisista johtajista, kuten järjestön ylin johtaja Ismail Haniyya, asuvat ulkomailla. Lisäksi Hamasilla on soluja muuallakin Lähi-idässä, Mäkelä sanoo.
– Ideologiaa ei voi voittaa asein, eikä Hamasia voida Gazan sodalla tuhota järjestönä.
Sitä paitsi Israel ei voi jatkaa sotaansa Gazassa ikuisesti. Kansalaismielipide suosii yhä vahvemmin panttivankien vapauttamisen priorisointia sotimisen sijaan. Maahyökkäyksessä on kuollut lisäksi noin 600 israelilaista sotilasta, mikä herättää tyytymättömyyttä äänestäjien keskuudessa.
Pellosniemi sanoo, että Israel on sotatoimillaan pidemmällä tähtäimellä vain kasvattanut itseensä kohdistuvaa turvallisuusuhkaa. Lisäksi se on kasvattanut itseensä kohdistuvaa vastustusta muualla maailmassa.
– Palestiinassa ihmiset kannattavat aseellista vastarintaa, koska heillä ei ole enää mitään menetettävää, Pellosniemi sanoo.
Heille tämänhetkinen sota on kenties viimeinen mahdollisuus saada itsenäinen valtio, jossa heidän oikeutensa toteutuvat, Pellosniemi sanoo.
– Jos Hamas halutaan tuhota sotilaallisesti, se vaatisi Gazan väestön tiukkaa kontrollia, mutta en näe sitä realistisena vaihtoehtona. Mutta Israelilla ei edelleenkään ole realistista ja palestiinalaisten tarpeet huomioivaa suunnitelmaa Gazan hallinnoimiseksi sodan jälkeen.
Pellosniemen mukaan ainoa keino niin Israelin kuin palestiinalaisten turvallisuuden takaamiseksi on pitkän tähtäimen poliittinen prosessi, jossa osana voisi olla turvatakuita ja esimerkiksi aseestariisuntaprosessi. Palestiinalaiset kokevat hänen mukaansa ainoaksi mahdollisuudekseen itsenäisen valtion, jossa toteutuvat itsehallinto, ihmisoikeudet ja esimerkiksi, vapaa liikkuvuus ja itsehallinto.
– Kansainvälisellä yhteisöllä on tässä suuri rooli.
