Israel on luisumassa yhä syvemmin apartheid-valtioksi.
Näin sanoo Aida Tuma-Suliman, palestiinalaisnainen, joka toimii kansanedustajana Israelin parlamentissa Knessetissä. Yle haastatteli Tuma-Sulimania lokakuussa videopuhelun välityksellä.
Israel on ottanut käyttöön kovia otteita palestiinalaisia kansalaisiaan kohtaan äärijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen. Israel perustelee tätä turvallisuudella.
Kerromme tässä jutussa, millaiseksi palestiinalaisten Israelin kansalaisten elämä on muuttunut Gazan sodan ja Israelin oikeistoradikaalin hallituksen puristuksessa.
Sodan puhjettua monet palestiinalaiset ovat menettäneet opiskelu- tai työpaikkansa tai joutuneet pidätetyiksi esimerkiksi sodanvastaisten somejulkaisujen vuoksi. Israelin viranomaiset tulkitsevat tällaiset kannanotot tuenosoituksiksi Hamasille.
Tuma-Suliman on tuominnut Hamasin hyökkäyksen. Silti hän on saanut osakseen syytöksiä terrorismin tukemisesta ja jopa uhkausviestejä.
Vuosi sitten Tuma-Suliman erotettiin Knessetistä ”armeijaa koskevien valheellisten syytösten” vuoksi kahdeksi kuukaudeksi. Hän oli kritisoinut Israelia al-Shifan sairaalan pommittamisesta Gazassa.
– Lähi-idän ainoassa demokratiassa 20 prosenttia väestöstä ei saa puhua, Tuma-Suliman sanoi tuolloin.
Keitä ovat Israelin palestiinalaiset?
Israelin väestöstä noin viidesosa, eli noin 1,5 miljoonaa henkeä, on arabeja.
Vuonna 1945 historiallisen Palestiinan asukkaista vajaat 70 prosenttia oli arabeja ja noin 30 prosenttia juutalaisia. Tuolloin aluetta hallitsi Britannia.
Israel julistautui itsenäiseksi vuonna 1948, minkä jälkeen sen ja arabimaiden välille puhkesi sota. Noin 750 000 palestiinalaista joutui pakenemaan alueelta.
Nykyisen Israelin alueelle jäi noin 150 000 palestiinalaista. Heille myönnettiin Israelin kansalaisuus. He ja heidän jälkeläisensä ovat palestiinalaisia Israelin kansalaisia.
Itä-Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset on rekisteröity kaupungin asukkaiksi, mutta useimmilla ei ole Israelin kansalaisuutta. Israel on liittänyt vuonna 1967 miehittämänsä alueen laittomasti itseensä.
Kansalaisuudesta huolimatta palestiinalaiset ovat kohdanneet israelilaisessa yhteiskunnassa syrjintää jo ennen Hamasin hyökkäystä.
Esimerkiksi vuonna 2018 Knesset hyväksyi lain, joka määrittelee Israelin juutalaiseksi valtioksi. Lailla muun muassa heikennettiin arabian kielen asemaa maassa.
Tuma-Suliman sanoo, että nyt palestiinalaisiin on alettu suhtautua kuin terrorismista epäiltyihin. Esimerkiksi mielenosoitukset kiellettiin kuukausiksi Israelin arabikaupungeissa. Samaan aikaan sadattuhannet saivat marssia Tel Avivissa.
Vuosi sitten lokakuussa Knesset löysensi aselakeja, ja sadattuhannet israelilaiset ovat hakeneet aseenkantolupaa.
Aselaeista vastaa terrorismi- ja viharikoksista tuomittu kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir. Hän on muun muassa kehottanut sotilaita ampumaan naisia ja lapsia Gazassa sekä sanonut, että palestiinalaisvangit pitäisi ampua.
Kaikki tämä on luonut pelon ilmapiirin palestiinalaisväestön keskuuteen.
– Israelilaiset ovat traumatisoituneita ja peloissaan, ja suuri osa juutalaisesta väestöstä on aseistautunut. Aseita voi kantaa elokuvateattereissa, ravintoloissa, kaduilla ja junissa. Ja me palestiinalaiset olemme epäiltyjä, Tuma-Suliman sanoo.
Syrjiviä lakeja
Tunnetut ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty, Human Rights Watch ja israelilainen B’Tselem, kutsuvat Israelin hallintoa miehitetyillä palestiinalaisalueilla apartheidiksi. Myös Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) päätyi samaan lopputulokseen linjauksessaan toukokuussa.
Tuma-Sulimanin mukaan Israelin politiikka alkaa täyttää apartheidin määritelmän myös sen omien rajojen sisällä.
– Apartheidista voidaan puhua silloin, kun saman valtiovallan alla elää kaksi eri ryhmää, joita koskevat eri lait. Lisäksi apartheidista voidaan puhua silloin, kun valtio syrjii yhtä kansanosaa ja tarjoaa ylivallan toiselle ryhmälle, Tuma-Suliman sanoo.
Hänen mukaansa Israelissa on erittäin syrjiviä lakeja, jotka suosivat juutalaisia ja estävät arabien oikeuksien toteutumisen. Israelin lainsäädäntö ja politiikka johtavat kahteen eri tason kansalaisuuteen.
Marraskuussa Israelin parlamentti hyväksyi lain, jonka myötä sisäministeriö voi karkottaa terrorismiin syyllistyneiden sukulaisia Gazaan, vaikka he olisivat Israelin kansalaisia.
Jo helmikuussa 2023 hallitus ajoi läpi lain, jonka nojalla terrorismista tuomituilta voidaan poistaa Israelin kansalaisuus.
Nämä lait eivät käytännössä koske Israelin juutalaisia, jotka syyllistyvät hyökkäyksiin tai muihin rikoksiin palestiinalaisia kohtaan.
Tuma-Suliman toteaa, että arabit ovat suurin palestiinalaisalueiden miehitystä ja Gazan sotaa vastustava ryhmä Israelissa. Siksi heidän äänensä vaiennetaan.
Israelilainen ihmisoikeusjärjestö Adalah sanoo, että viranomaiset tulkitsevat sodanvastaisia somejulkaisuja nettivihan levittämiseksi. Esimerkiksi Koraanista otettujen lainausten julkaiseminen on monissa tapauksissa riittänyt palestiinalaisten pidättämiseen.
– Hamasin hyökkäyksen saamme kyllä tuomita. Jos otamme kantaa mihinkään muuhun, kuten nälänhätään ja sortoon Gazassa, se tulkitaan Hamasin ja terrorismin tukemiseksi, Tuma-Suliman sanoo.
Arabien kohtaama rasismi on muuttunut yhä avoimemmaksi. Palestiinalaisiin kohdistuva vihanlietsonta on Adalahin mukaan jäänyt laajalti rankaisematta.
”Tämä ei ole sotaa terrorismia vastaan”
Arabien tukala asema yhteiskunnassa heijastuu myös Knessetiin.
Arabipuolueilla on 120-paikkaisessa Knessetissä kymmenen edustajaa. He edustavat oppositiosta kansaa, jonka joukkotuhoa Tuma-Sulimanin mukaan Israel toteuttaa Gazassa.
Tuma-Suliman on ollut Knessetin jäsen vuodesta 2015 lähtien.
– Vähemmistön edustajana meillä on velvollisuus suojella omaa kansaamme. Tämä tuntuu toisinaan toivottomalta, Tuma-Suliman sanoo.
– Jos kykenen vaikuttamaan siihen, että fasistinen lakiesitys menee läpi vähemmän haitallisena, sekin on jo jotain.
Viimeisen vuoden tapahtumilla ei Tuma-Sulimanin mukaan ole mitään tekemistä Israelin turvallisuuden kanssa.
– Tämä ei ole sotaa terrorismia vastaan. Tämä on sotaa palestiinalaisia vastaan.
