Tutkija Toni Alarannan mukaan Israel saattaa myös itse iskeä Iraniin, jos se katsoo hyökkäyksen olevan valmisteilla.
Israelissa sotilaskoneita tankataan ja ihmiset luovuttavat verta varastoon. Maa varautuu parhaillaan Iranin kostoiskuun Hamas-johtaja Ismail Haniyehin surmaamisesta Teheranissa.
Milloin hyökkäys alkaa ja minkälainen se mahdollisesti on, ovat toistaiseksi avoimia kysymyksiä.
Sekin on mahdollista, että Iran pidättäytyy toistaiseksi voimankäytöstä, muistuttaa ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Hänen mukaansa suurin kysymysmerkki on se, toimiiko Iran edelleen Lähi-idän konfliktin kirjoittamattomien sääntöjen puitteissa.
– Perinteisesti on aina isketty sellaisiin kohteisiin ja sellaisella voimalla, että täysimittainen sota ei ole syttynyt, Alaranta sanoo.
Yhdysvaltojen tiedustelulähteiden mukaan Iran on liittolaisineen valmistelemassa useamman päivän kestävää, mahdollisesti kahdessa vaiheessa tapahtuvaa hyökkäystä.
– Laajemmassa kampanjassa Hizbollah-järjestö hyökkäisi Libanonista ja myös Jemenin huthikapinalliset ottaisivat osaa Iranin hyökkäykseen, Alaranta kuvailee.
Israelin tuki heikentynyt
Israel ja Iran eivät valmistaudu ensimmäistä kertaa ottamaan yhteen sotilaallisesti.
Viimeksi huhtikuussa Iran laukaisi yhdessä iskussa yli 300 lennokkia ja ohjusta kohti Israelia. Myös tuolloin kyse oli kostosta. Iran halusi rangaista Israelia sen hyökkäyksestä maan konsulaattiin Syyrian Damaskoksessa.
Huhtikuisessa iskussa Israel sai torjuttua suurimman osan Iranin raketeista. Samalla esiin nousi, että Yhdysvaltojen rinnalla myös Saudi-Arabia ja Jordania antoivat sotilaallista tukea Israelille.
Nyt tämä tuki on huojumassa. Alarannan mukaan arabimaiden on poliittisesti hyvin vaikea auttaa Israelia, jollei se peräänny jollain tavalla Gazassa käytävästä sodasta.
Toisaalta Israelin tukeminen ei ole täysin poissuljettua.
– Paljon on kiinni siitä, mitä neuvotteluita nämä arabimaat käyvät Yhdysvaltojen kanssa. Ne ovat kuitenkin riippuvaisia Yhdysvaltojen takaamasta turvallisuudesta, Alaranta analysoi.
Myöskään Saudi-Arabian ja Iranin välinen konflikti ei ole kadonnut minnekään. Saudi-Arabia katsoo, että sen on estettävä Iranin nouseminen alueen johtavaksi valtioksi.
– Voi hyvin olla, että Saudi-Arabia edelleen auttaa Israelia esimerkiksi ilmatorjunnassa, Alaranta sanoo.
Neuvottelut jatkuvat
Israel ilmoitti perjantaina, että se jatkaa tulitaukoneuvotteluita Hamasin kanssa. Neuvotteluissa pyritään pääsemään sopuun tulitauosta, joka astuisi voimaan vastineeksi panttivankien vapauttamisesta.
Alarannan mukaan neuvotteluiden mahdollista vaikutusta Iraniin on vaikea arvioida.
Tutkija huomauttaa, että Israel kuitenkin surmasi Hamasin johtajan ja nyt hänen seuraajallaan on entistä kovemmat ehdot rauhanneuvotteluiden jatkumiselle.
Alarannan mukaan jotkut asiantuntijat katsovat, että Israelin hallituksen lopullinen päämäärä onkin iskeä Iraniin, joka on Hamasin keskeinen tukija.
– Jos se näin on, silloinhan nämä neuvottelut ovat teatteria, Alaranta kiteyttää.
Teheranin valmistelema laajamittainen hyökkäys antaisi Benjamin Netanjahun hallinnolle hyvän syyn tehdä ennaltaehkäisevän iskun Iranin maaperällä.
– Ei ole millään tavalla poissuljettua tällainen ratkaisu. Luulen, että sitä myös vakavasti pohditaan Israelissa.
Tilanne on myös Iranille haastava. Heinäkuussa valtaan noussutta presidenttiä Masud Pezeškiania on luonnehdittu uudistusmieliseksi päättäjäksi, joka haluaisi tuoda Iranin piirun verran lähemmäs länsimaita.
Hamas-johtajan surma maan pääkaupungissa Teheranissa ei tätä työtä varsinaisesti helpottanut.
– Uusi presidentti joutuu saman tien erittäin suuren valinnan eteen. Vastataanko tähän nyt jollain brutaalilla iskulla mahdollisimman näyttävästi vai yritetäänkin jotain muuta linjaa, Alaranta pohtii.
