Itämeren Nato-maiden johtajat kokoontuvat Helsinkiin pohtimaan, miten kaapelivaurioiden kaltaiset tilanteet pystyttäisiin torjumaan jatkossa.
Matti Koivisto,
Tulikukka de Fresnes
Helsinkiin kokoontuu tänään arvovaltainen joukko Itämeren alueen Nato-maiden johtajia keskustelemaan keinoista parantaa Itämeren turvallisuutta.
Kimmokkeen kokous sai jouluna tapahtuneista merikaapelien katkeamisista ja muista vuoden aikana tapahtuneista epäilyttävistä kaapelivaurioista.
Venäjän varjolaivastoon kuuluvan Eagle S -tankkerin epäillään vaurioittaneen Suomen ja Viron välistä sähkönsiirtokaapelia sekä datakaapeleita raahamalla ankkuria merenpohjaa pitkin. Tapaus on jo kolmas vastaava reilun vuoden sisällä.
Presidentti Alexander Stubb ja Viron pääministeri Kristen Michal isännöivät Presidentinlinnassa järjestettävää kokousta. Paikalle saapuvat muun muassa Naton pääsihteeri Mark Rutte, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Puolan pääministeri Donald Tusk, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi huippukokouksen kovatasoisen osallistujakaartin osoittavan Suomelle ja Virolle, että liittolaiset ovat kiinnostuneita alueen turvallisuudesta.
– Tämä tapaaminen itsessään lähettää poliittisen viestin siitä, että näin nopealla aikataululla noin merkittävä joukko johtajia on saanut kalenteriinsa aikaa tullakseen Helsinkiin keskustelemaan näistä asioista.
Nato on jo aikaisemmin kertonut lisäävänsä läsnäoloa Itämerellä. Lisäksi Iso-Britannian johtama JEF-maiden ryhmä on ilmoittanut aktivoivansa tekoälyä hyödyntävän valvontajärjestelmän.
– Odotan sitä, minkälaisia konkreettisia suuntaviivoja nämä korkean tason johtajat pystyvät antamaan Itämeren tulevaisuuden vahvistamisesta. Korkean tason yhteisen näkemyksen hakeminen ja vauhdin hakeminen Iienee tämän huippukokouksen päätehtävä, Pesu sanoo.
Pesun mukaan huippukokous lähettää viestin myös Venäjän suuntaan siitä, että Itämeren alueen turvallisuus ja sen varmistaminen on korkealla Nato-maiden ja EU:n asialistalla.
Kokouksessa arvioidaan tilannetta myös kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
– Harmaalle alueelle kuuluvan hybriditoiminnan estäminen ei ole millään muotoa helppoa. Kokouksessa kuullaan toivottavasti konkretiaa myös siitä, olisiko myös joitain oikeudellisia keinoja tällaisten mahdollisten sabotaasien estämiseksi, Pesu sanoo.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik pitää Naton nopeaa aktivoitumista Itämeren alueella merkittävänä. Hän arvioi pikaisella aikataululla järjestetyn huippukokouksen vahvistavan Naton pelotetta.
Raik myös uskoo, että Venäjä ei ole osannut odottaa Naton ottavan vahvaa roolia hybriditoimiin vastaamisessa.
– Luulisin, että Venäjä lähti kokeilemaan tällaista hybridivaikuttamisen muotoa siinä toivossa, että se saa aikaan kaaosta ja tiettyä neuvottomuutta Itämeren maissa. Nyt Venäjän suuntaan lähtee viestiä, että näillä keinoilla sitä ei kannata yrittää, tai tulee voimakas vastareaktio, Raik sanoo.
Raikin mukaan Naton aktivoitumisesta huolimatta ei ole kuitenkaan selvää, riittävätkö nyt päätetyt toimet. Kokouksessa pitää Raikin mukaan päättää, miten tulisi toimia, mikäli vastaavia tapauksia tulee lisää.
– Erityisen vaikea kysymys on se, että voisivatko nämä kohteena olevat maat ryhtyä johonkin sellaisiin toimiin, jotka epäsymmetrisesti aiheuttavat kustannuksia Venäjälle. Siinä on sellainen asia, mistä on vaikea lähteä Natossa kollektiivisesti sopimaan, eli se jää varmaan enemmän yksittäisten maiden ja pienten maaryhmien keskusteltavaksi asiaksi.
Raikin mukaan yhtenä mahdollisena vastatoimena on varjolaivastoa koskevien pakotteiden kiristäminen, jossa EU on keskeisessä roolissa.
Suomen ulkopoliittinen johto ei ole syyttänyt Venäjää kaapelirikoista, mutta presidentti Stubb on todennut, että kolme vastaavaa tapausta vuoden sisään eivät voi olla ”sattumaa tai vahinkoa”.
Poliisin rikostutkinta Eagle S -aluksen toiminnasta on edelleen kesken.
