Venäjälle viedään pakotteiden alaisia tavaroita yhä, vaikka itäraja on ollut suljettuna jo yli vuoden.
Kiellettyjen tavaroiden virta Suomesta Venäjälle on jatkunut läpi Ukrainan sodan, vaikka vientiä rajoittavat tiukat talouspakotteet.
Tämä paljastuu Tullin tilastoista ja tuomioistuimien listoilta.
Niissä näkyy valtava piikki säännöstelyrikoksissa, jotka koskevat pakotteiden alaisten tavaroiden laitonta vientiä. Pitkään niitä paljastui vain muutama vuodessa. Venäjän vuoden 2022 suurhyökkäyksen jälkeen tapauksia on ollut vuosittain satoja.
– Meillä on aloitettu [sotavuosina] esitutkintoja jo yli 900 tapauksessa. Kyllä se on aika suuri luku, sanoo Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.
Oikeusistuimissa tuomio on tähän mennessä annettu jo useista kymmenistä rikoksista.
Tutkinnassa, syyttäjien pöydillä ja oikeuskäsittelyssä jonossa on vielä satoja lisää.
Vuonna 2024 tahti on hidastunut, kun Venäjän raja on pidetty suljettuna, mutta rikoksia tapahtuu yhä. Ennen rajasulkua säännöstelyrikoksia paljastui niin paljon, että niitä oli enemmän kuin yksi jokaista Ukrainan sodan päivää vastaan.
Pakotteita rikotaan järjestelmällisesti – samalla viranomaisia pyritään hämäämään
Runsas puolet pakotteiden rikkomistapauksista on muodoltaan lieviä säännöstelyrikoksia. Ne ratkaistaan sakkomenettelynä eli ne eivät etene oikeuteen asti.
Sakkotapaukset koskevat etupäässä yksityishenkilöitä, jotka ovat vieneet rajan yli pieniä määriä pakotetavaraa. Yksityishenkilöt ovat vieneet rajan yli esimerkiksi luksustuotteita, ei armeijan tarvitsemia varusteita.
– Siellä on esimerkiksi kalliita merkkituotteita, kuten vaatteita, laukkuja ja urheiluvälineitä, Sinkkonen kertoo.
Loput rikoksista ovat perusmuotoisia tai törkeitä. Etenkin törkeitä säännöstelyrikoksia kuvastaa suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja merkittävän taloudellisen hyödyn hakeminen. Useimmiten kyse on rintamalla tarvittavista välineistä.
Esimerkiksi loppusyksystä Tulli alkoi selvittää rikoskokonaisuutta, jossa itäsuomalainen yritys kuljetti Venäjälle drooneja, kaikuluotaimia, prosessoreita ja muuta pakotteiden alaista elektroniikkaa useiden satojen tuhansien eurojen arvosta. Tavarat ostettiin pääosin yhdysvaltalaisista verkkokaupoista, tuotiin Suomeen lentorahdilla, välivarastoitiin Itä-Suomessa ja vietiin sieltä maanteitä pitkin Venäjälle useissa erissä.
Tekijät tällaisissa tapauksissa ovat tyypillisesti pieniä tai keskikokoisia vienti- tai logistiikkayrityksiä.
Suunnitelmallisissa tapauksissa rikolliset pyrkivät hämäämään viranomaisia usein joko kuljetusten sisällöstä tai niiden määränpäästä. Pakotteiden alaiset tavarat esimerkiksi ilmoitetaan vietäväksi Keski-Aasiaan tai Balkanille, vaikka ne viedään todellisuudessa Venäjälle.
- Lue lisää: Venäjä-pakotteita kierretään Keski-Aasian kautta – Suomen vienti alueelle on kasvanut poikkeuksellisen paljon
Tällaista taktiikka hyödynsi esimerkiksi rikoksista epäilty vantaalaisyrittäjä, jonka kaksi yhtiötä vei Venäjälle pakotetavaraa, kuten tuhansia lennokkeja. Monet niistä oli ilmoitettu vietäväksi Kazakstaniin, mutta niiden epäillään menneen todellisuudessa Venäjälle.
Pakoterikokset jatkuvat rajasulusta huolimatta
Vuonna 2024 itärajan sulku vähensi pakoterikoksia selvästi. Kokonaan ne eivät silti suinkaan loppuneet.
– Niitä tapahtuu yhä koko ajan. Suomalaiset yritykset vievät tavaroita Baltian kautta, vielä etelämpää Euroopasta tai jopa Aasian kautta, Sinkkonen sanoo.
Pakotteen rikkomisen kannalta ratkaisevaa ei siis ole tavaran reitti, vaan lähtö- ja kohdemaa.
– Jos täällä hankitaan pakotteiden alaisia tavaroita ja ne viedään Venäjälle, mahdollinen säännöstelyrikos on tapahtunut silloin myös Suomessa.
Moni suomalaisyhtiö on vienyt Venäjälle sodan aikana suuria määriä pakotetavaraa, Ylen MOT paljasti:
