Etelä-Karjalassa ei ole rekisteröity tänä vuonna yhtään hiv-tartuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilaston mukaan tämä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2002, kun näin on tapahtunut olettaen, ettei uusia tapauksia loppuvuonna enää tule.
– En muista, että meillä olisi yhtään tapausta tullut, toteaa myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Ekhvan infektioylilääkäri Annika Luukkainen.
Nollatulos olisi selkeä lasku hiv-tartunnoissa Etelä-Karjalassa, koska vielä vuonna 2023 THL rekisteröi ennätysmäiset yhdeksän hiv-tapausta Etelä-Karjalassa, ja Ekhvan omien tilastojen mukaan tapauksia oli 11.
Viime vuonna havaittuja tartuntoja oli vain kolme, joten tartunnat näyttäisivät olevan selkeässä laskussa.
THL:n ja Ekhvan luvut poikkeavat toisistaan aika ajoin tilastoteknisten seikkojen vuoksi.
Tartuntoja itärajan takaa
Aikaisemmin Etelä-Karjalassa on oltu huolissaan itärajan takaa saaduista hiv-tartunnoista.
Esimerkiksi vuonna 2016 hiv-tartuntojen erityispiirteenä oli se, että ne kaikki todettiin yli 70-vuotiailla miehillä, ja kaikki oli saatu itärajan takaa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten silloinen infektioylilääkäri Pekka Suomalainen epäili tuolloin, että tartuntojen taustalta on seksiturismia itärajan taakse.
– Kyllä sitä ainakin jonkin verran on. Kaikki ne on saatu Venäjällä rajan läheisyydessä, Suomalainen totesi vuonna 2016.
Seksiturismiin Venäjälle houkutteli rajan läheisyys. Esimerkiksi Lappeenrannasta on Viipuriin vajaat 50 kilometriä. Imatralta rajan taakse Svetogorskiin on alle kymmenen kilometriä.
Hiv-tartuntojen lisääntyminen Etelä-Karjalassa johti 2010-luvun lopulla rajan ylittäjille suunnattuun hiv-valistuskampanjaan raja-asemilla.
Esimerkiksi Imatran rajanylityspaikalla jaettiin ilmaisia kondomeja ja annettin tietoa hiv-tartunnoista vuoden 2018 kesäkuussa.
Valistuskampanjan jälkeen hiv-tartunnat lähtivät selkeään laskuun Etelä-Karjalassa.
Vuonna 2019 tartuntoja todettiin vain kolme, kun THL:n tilaston mukaan niitä edellisenä vuonna oli vielä seitsemän ja ja sitä edellisenä kahdeksan.
Myös rajanylityspaikkojen testausmahdollisuudella oli merkitystä.
– Saimme siellä testeillä selvitettyä pari hiv-tartuntaa ihmisiltä, jotka eivät ehkä muuten olisi vielä hakeutuneet testiin, Ekhvan infektioylilääkäri Annika Luukkainen kertoo.
Tartuntapiikki rajan avaamisen jälkeen
Löydettyjen hiv-tartuntojen määrä säilyi vähäisenä myös vuosina 2020 ja 2021, jolloin itäraja oli suurelta osin kiinni koronapandemian vuoksi.
Itäraja ehti olla auki noin puolitoista vuotta koronan ja Venäjän hyökkäyssodan välillä, kunnes se suljettiin uudelleen vuoden 2023 lopulla.
Matalat hiv-tartuntojen määrät näyttävät sijoittuvan pääosin rajasulkujen kohdalle. 9–11 tapauksen tartuntapiikki tuli vuonna 2023 heti sen jälkeen, kun raja oli ollut puolitoista vuotta auki koronan jälkeen.
Johtuvatko hiv-tapausten määrät Etelä-Karjalassa itärajan aukiolosta, Ekhvan infektiotautiylilääkäri Annika Luukkainen?
– Varmaan siinä on ollut monta asiaa, joilla on ollut vaikutusta, mutta ei voi sanoa, etteikö myös rajasuluilla olisi ollut vaikutusta, Luukkainen sanoo.
Hän korostaa, että hiv todetaan usein vasta pitkän ajan kuluttua tartunnasta, joten lähivuosien tapahtumat, kuten rajasulut, eivät välttämättä heijastu nopeasti hiv-tilastoihin.
Korjattu 22.12.2025 kello 8.08: Etelä-Karjalassa oli rajanylittäjille suunnattu hiv-valistuskampanja 2010-luvun lopulla, ei 2020-luvun lopulla.
