Hallitus pyrkii antamaan niin sanotun käännytyslain eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että laki on eduskunnassa hyväksyttävissä.
– Perustuslakivaliokunnan kannanotto tulee olemaan aivan oleellisessa roolissa, Orpo kuvasi tilannetta.
Pääministeri uskoo, että aika riittää, ja eduskunta ehtii lain hyväksyä ennen kesän istuntotaukoa.
Orpon mukaan lakiesitys täyttää nyt kaksi keskeistä tavoitetta. Poikkeuslaki toimii siinä tilanteessa, että Suomi joutuu välineellistetyn maahantulon kohteeksi. Ja toiseksi, laki on pääministerin mielestä hyväksyttävissä.
– Uskon siihen, että laki voidaan antaa ja sillä on menestymisen mahdollisuudet, Orpo kertoi.
Orpo: ”Kiperä kysymys on se, miten maastorajalla toimitaan”
Pääministeri Petteri Orpo myöntää, että käännytyslain kiperä kysymys on, miten maastorajalla toimitaan.
– Miten se uudelleenohjaaminen näille henkilöille tapahtuu.
Orpo tarkoittaa sitä, että miten rajavartijat saavat perusteettomasti turvapaikkaa hakevat ihmiset takaisin rajan ylitse Venäjän puolelle.
Petteri Orpon mukaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset pyritään erottamaan käännytettävistä turvapaikanhakijoista niin, ettei heitä heti käännytetä takaisin.
– Se lähtee siitä, että Suomessa on maailman parhaat rajaviranomaiset, jotka koulutetaan niihin tilanteisiin. He tekevät siinä sitä arviota, Orpo kuvaili rajavartijoiden tehtävää käännytystilanteessa.
Petteri Orpo tapasi keskiviikkona eduskuntaryhmien johtoa niin sanotun käännytyslain etenemisestä. Tapaamiseen oli kutsuttu lisäksi puolueiden puheenjohtajat. Myös oppositio oli siis kuulemassa käännytyslakiesityksen tilannetta.
Orpon mukaan lakiesityksen kirjoittamiseen on mennyt aikaa, koska valmistelu on pitänyt tehdä huolella. Orpo ei halua, että esitys kaatuu eduskunnassa huonon valmistelun vuoksi.
SDP ei näytä vielä minkään väristä valoa käännytyslaille
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi tapaamisen jälkeen, ettei SDP pysty vielä suullisen katsauksen perusteella muodostamaan kokonaisarviota käännytyslaista.
– Emme saaneet mustaa valkoisella, emme saaneet tätä lakiesitystä.
Lindtmanin mukaan tämän päivän tapaamisen perusteella ei syttynyt SDP:n osalta vielä minkään värinen valo. Ilmaisu oli vastaus kysymykseen liikennevalovertauksesta, näyttääkö SDP esitykselle jo keltaista valoa.
SDP haluaa ennen kannanottoaan seurata oikeuskanslerin kannan valtioneuvoston istunnossa, ja sen, ovatko kaikki hallituspuolueet esityksen tukena.
SDP haluaa kuulla eduskunnan perustuslakivaliokunnan lisäksi myös oikeusoppineiden, rajavartijoiden sekä pakolaisasioiden ja turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien kansalaisjärjestöjen näkemykset.
– On tärkeätä, että huolehdimme rajaturvallisuudesta kaikissa oloissa. Yhtä tärkeätä on, että se lainsäädäntö, mitä tehdään, se tapahtuu perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen raamien puitteissa, Lindtman kertoi.
Keskustan Saarikko pohtii eduskunnan mukaanottoa lain aktivoimiseen
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko arvioi, että kaikkien puolueiden tavoitteena on, ettei käännytyslakia tarvitsisi koskaan ottaa käyttöön. Käännytyslakia ei oteta heti hyväksymisen jälkeen käyttöön, vaan se on olemassa mahdollista tarvetta varten.
Keskustan mielestä käännytyslakia ei voi jättää tekemättä. Saarikon mukaan käännytyslaki tarvitaan. Hän ei kuitenkaan usko, että kaikkia jännitteitä laista saadaan purettua.
– Sinne sisälle jää tiettyjä jännitteitä, joita poliittisen päätöksentekijän on hyväksyttävä, mikäli lakia aikoo kannattaa.
Lain on Saarikon mukaan kuitenkin oltava rajavartijoiden näkökulmasta riittävän selkeä.
Hallitus lähtee siitä, että laki otettaisiin käyttöön presidentin ja hallituksen yhteisratkaisuna.
– Minusta olisi hyvä arvioida, että olisiko eduskunta kuitenkin mukana lain aktivoimisprosessissa, kenties hiukan samaan tapaan kuin valmiuslaissa.
Eduskunnan mukaanottaminen ei kuitenkaan ole keskustalle tässä vaiheessa reunaehto. Saarikko toivoo, että eduskunnan valiokunnat harkitsevat tätä.
Vihreiden Harjanne kiitti: Hallitus on kuullut aiempaa kritiikkiä
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne arvioi, että hallitus on kuullut niin oppositiopuolueiden kuin asiantuntijoidenkin kritiikkiä.
Vihreätkään ei kuitenkaan muodosta vielä lopullista kantaa tekeillä olevaan lakiesitykseen.
Harjanteen mukaan rajavartijoiden asema on yksi keskeinen asia lainsäädännössä.
– Ei voi olla mielivaltaa. Ja toisaalta, ei voi asettaa yksittäistä virkamiestä kohtuuttomaan tilanteeseen suhteessa lainsäädäntöön. Sitten ylipäätään se, että miten katsotaan, että keskeiset ihmis- ja perusoikeudet tosiasiallisesti toteutuvat.
Oikeuskansleri vaatii useita muutoksia lakiluonnokseen
Hallitus sai maanantaina oikeuskanslerin lausunnon lakiluonnoksen nykyisestä versiosta.
– Se [lausunto] lähtee siitä, että hän [oikeuskansleri] pitää lakia välttämättömänä ja sinänsä hyväksyttävänä tai kunnossa olevana. Hänellä oli joukko parannus- tai muutosehdotuksia. Hallituksessa lähtökohta on, että otamme ne huomioon, Petteri Orpo kuvasi oikeuskanslerin lausuntoa.
Hallituksen lakiesitys välineellistetyn maahantulon torjumisesta on ollut sisäministeriössä loppusuoralla.
Hallitus yritti saada lakiesityksen valtioneuvoston hyväksyttäväksi jo tämän viikon torstaiksi. Ylen saamasta muistiosta selviää, että oikeuskansleri vaatii esitykseen useita muutoksia ja täydennyksiä ennen kuin se voidaan viedä eduskuntaan.
Oppositiopuolueiden kannanotoilla on iso merkitys
Lakia on kiirehditty alusta lähtien. Esimerkiksi keväistä lumien sulamista on pidetty riskinä sille, että isoja määriä turvapaikanhakijoita saapuu itärajan yli maastoa pitkin, kun maasto on helppokulkuisempaa talven jälkeen.
Eduskunnan laajan eli äänistä viiden kuudesosan enemmistön tuki on välttämätön lain hyväksymiseksi, sillä esitys on monin osin ristiriidassa perustuslain kanssa.
Juttua on täydennetty keskiviikkona 15.5.2024 kello 11.48–16.24 useaan otteeseen.