Synnytyspelko lyhentää tutkimuksen mukaan imetyksen kestoa. Synnytyspelkoa kokeneen Jaana Määttä-Kumpulaisen mielestä pelosta puhuminen on tabu.
Lapinlahtelainen Jaana Määttä-Kumpulainen oli aina halunnut lapsia, mutta pelännyt synnytystä. Esikoistaan odottaessa hän vältteli omia tunteitaan eikä synnytyspelkoa havaittu neuvolassa.
– Ottaessani esikoisen rinnalle tuli suuri rakkauden tunne, mutta heti perään menettämisen pelko.
Myös imettäessä Määttä-Kumpulaista pelotti. Synnytyspelko ennakoikin vaikeuksia imettämisen kanssa.
Synnytyspelkoa kokevat äidit imettävät tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräistä lyhyemmän aikaa. Suomessa suositellaan täysimetystä 4-6 kuukautta. Imetyksestä on hyötyä sekä lapsen että äidin terveydelle ja vuorovaikutussuhteen muodostumiselle.
Synnytyspelkoisten määrä on kasvanut viime vuosien aikana, sanoo tutkimusta johtanut professori ja synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Leea Keski-Nisula Itä-Suomen yliopistolta.
– Synnytyspelon nousua oli jo jonkin verran ennen koronan tuloa, mutta viime vuosien epävakaa maailmantilanne on lisännyt ahdistusta. Synnytykset ovat vähentyneet myös huomattavasti.
Esikoisen synnytys oli Määttä-Kumpulaiselle 2,5 vuotta sitten vaikea kokemus, joka sai hänet tietoiseksi lapsuudessa kokemastaan traumasta. Traumataustasta löytyi selitys synnytyspelolle. Esikoisen syliin saaminen oli Määttä-Kumpulaiselle elämän onnellisin hetki, mutta häntä ahdisti.
Ensimmäinen viikko vauvan syntymän jälkeen kului pelon ilmapiirissä vastasyntyneiden teho-osastolla. Määttä-Kumpulainen sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Myös imetys alkoi ahdistaa.
– Vauvateholla oli iskostettu mieleen, että imetys on ainoa vaihtoehto. Olin ollut imetyksen suhteen aika neutraali, mutta sairaalassa tuli tunne, että imetyksen on pakko onnistua ja minä olen epäonnistunut, jos en onnistu.
Määttä-Kumpulainen teki kovasti töitä imetyksen eteen vaikean vauva-ajan keskellä ja lopulta imetti esikoistaan 6,5 kuukautta. Lapsen ollessa vuoden ikäinen Määttä-Kumpulainen aloitti traumaterapian.
Synnytyspelkoisilla kokonaan tai osin äidin maidolla imettämisen jääminen suositusta lyhytkestoisemmaksi oli kolme kertaa todennäköisempää. Tutkimus perustuu Kuopion syntymäkohorttiaineistoon, johon on kerätty tietoa tiettynä ajanjaksona syntyneistä.
Keski-Nisulan mukaan imetykseen voi vaikuttaa synnytyspelkoisilla esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus sekä se, että synnytykseen keskittyessä ei välttämättä pystytä suuntautumaan sitä pidemmälle.
– Synnytys on suuri musta piste tulevaisuudessa. Ei ehkä osata ajatella niin tarkkaan vielä eteenpäin siitä, sanoo Keski-Nisula.
Keski-Nisulan mukaan terveydenhuollossa on tärkeä oppia entistä paremmin tunnistamaan myös imetyksessä tukea tarvitsevat.
Määttä-Kumpulaisella meni esikoisen syntymän jälkeen puolitoista vuotta ennen kuin hän uskalsi lähteä yrittämään toisen lapsen hankkimista. Uutta raskautta suunnitteleva Määttä-Kumpulainen ohjattiin perhesuunnitteluneuvolasta synnytyssairaalan pelkopoliklinikalla Kuopion yliopistosairaalaan.
Keskustelusta, pelkojen erittelystä ja synnytyssuunnitelmasta oli apua, mutta tärkeintä oli uskaltaa lähteä itse työstämään pelon syitä.
Nyt sylissä hymyilee vajaan kolmen kuukauden ikäinen kuopus. Kuopuksen synnytyksestä tuli monelta osin korjaava kokemus.
– Kun otan kuopuksen rinnalle, minut valtaa vain hykerryttävän onnellinen olo.
Määttä-Kumpulainen haluaa rohkaista ihmisiä puhumaan synnytyspelosta. Aihetta käsitellään hänen mielestään liian vähän ja synnytyspelko aiheuttaa häpeää. Vertaistukea ei löytynyt esimerkiksi Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistyksen Masuilloista.
– Olin odottajien illoissa yksin oman kokemukseni kanssa. Voisiko häpeällä olla tekemistä myös tietyn äitimyytin kanssa, että raskausajan pitäisi olla onnellista aikaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Juttua päivitetty 16.10.2024 kello 9.19: tarkennettu imetyssuosituksen kestoa.
