Jäihin on hukkunut kaksinkertainen määrä ihmisiä tänä talvena – järven keskeltä paljastunut arvaamattomia vaaranpaikkoja

Kulunut talvi on ollut lauha ja kevätauringon myötä riski kasvaa entisestään. Aamulla vahvalta tuntunut jää voi jo iltapäivällä pettää alla.

Kulunut talvi on ollut lauha. Se on näkynyt myös vaihtelevana jäätilanteena, kertoo vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta.

– Railoja on syntynyt yllättäviin paikkoihin ja jäät ovat jopa nousseet kuin pystyyn. Lisäksi on syntynyt uveavantoja.

Ilmatieteen laitoksen mukaan joulu-helmikuu oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi, etelässä talvi oli jopa harvinaisen lämmin.

Isoilla järvillä keskellä jopa sulaa

Heikot jäät johtivat viime viikonlopulla kahden ihmisen hengen vaatineeseen onnettomuuteen Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla.

Erikoinen ja epävakaa talvi ei silti ole tuonut Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle tavallista enempää tai vaikeampiakaan tehtäviä, kertoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie.

Kaikki läheltä piti -tilanteet eivät kuitenkaan tule pelastusviranomaisten tietoon.

Tänä talvena muuttujia on piisannut.Esimerkiksi suurilla järvillä olosuhteet ovat vaihdelleet reippaastikin.

– Kun järven toisessa päässä jäätä on ollut 20 senttiä, keskellä onkin ollut sulaa, kuvailee pelastuspäällikkö Kangastie.

Esimerkiksi syvän ja laajan Lappajärven pohjoispäädyssä jäätä on ollut keskimäärin 40 senttiä, mutta jokisuut ja järven keskiosakin ovat osoittautuneet arvaamattomaksi, Kangastie toteaa.

– Kalastajat raportoivat, että järven selkä oli sulana.

Uveavanto voi syntyä esimerkiksi pilkkireiästä, kun lumi painaa jäätä alaspäin ja jää murtuu. Sen myötä vesi taas nousee ylöspäin. Sään lauhtuessa tumma kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä.

Jäillä on myös sattunut tänä talvena poikkeuksellisen paljon kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Kevät on jäillä liikkujille erityisen riskialtista aikaa.

Aamulla kestänyt jää ei välttämättä enää päivällä kannakaan, ja läheltä piti -tilanteista tulee nyt ilmoituksia miltei päivittäin, Anne Hiltunen sanoo.

– Kevätjäästä ei pysty sanomaan, missä se kantaa ja missä ei. Se on kuin kasa mehupillejä: kun aurinko paistaa siihen ja vesi virtaa, 30–40-senttinenkin jää menee puikkomaiseksi. Ja jos ajattelet astuvasi mehupillikasan päälle, niin sehän pettää alta.

”Pelkät naskalit eivät riitä”

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Heistä peräti 87 prosenttia on miehiä.

Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa niistä liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Hiltunen muistuttaa, että jäällä liikkuessa on oltava aina pelastusvälineet mukana. Sen lisäksi tärkeää on hyvä toimintakyky, jos onnettomuus sattuu.

– Pelkät naskalit eivät riitä, vaan tarvitaan myös taitoa pelastautua, Hiltunen sanoo.

– Usein ajatellaan, että veden varaan joutuessa jalat tai vaatteet painavat jäihin tippunutta alaspäin, mutta siinä käy päinvastaisesti. Esimerkiksi pilkkisaappaat kelluttavat, ja vesi nostaakin jalat jään alle.

Alla olevalla Instagram-julkaisun videolla Anne Hiltunen näyttää, miten jäistä pelastaudutaan:

Jos samaan aikaan pää ja kädet ovat jään pinnalla, asennosta on hankala pelastautua.

– Jalat pitäisi saada uintiasentoon, ja siinä tarvitaan keskivartalon hallintaa, Hiltunen sanoo.

Hän muistuttaa myös, että jäistä pelastautuessa naskalit tulisi iskeä jäähän mahdollisimman lähelle vartaloa.

Jäille tulisikin Hiltusen mukaan aina lähteä kaverin kanssa, ja vain tutuille paikoille. Koska jäätilanne voi vaihdella paikallisestikin, jäille kannattaa varustautua kuivapuvulla ja pelastautumisvälineillä kuten jäänaskaleilla.