Ulla-Maija ja Kimmo Jakobssonin kotitilalla voi vaihtaa maakuntaa yhdellä loikalla.
Keski-Suomen ja Pirkanmaan raja halkaisee tilan niin, että suurin osa siitä kuuluu Jämsään ja pieni osa Oriveteen. Alue on vanhaa Längelmäen kuntaa, joka jaettiin Jämsän ja Oriveden kesken kuntaliitoksessa vuonna 2007.
Nyt Jakobssonit haluavat pois Jämsästä.
Heidän mukaansa kunnassa koulu- ja päivystysmatkat pitenevät, tienpito on huonoa ja elinkeinomahdollisuudet surkeat. Näillä perusteilla he ovat hakeneet osakuntaliitosta, jossa koko tila siirtyisi Orivedelle.
– Olemme täällä perimmäisessä nurkassa, josta Jämsä ei välitä. Orivesi taas kehittää palveluita koko ajan, ja palvelurakenne on erilainen sillä puolella, Kimmo Jakobsson sanoo.
Pariskunta maksaa kuntaveronsa tällä hetkellä Tampereelle, jossa heillä on toinen asunto ja vakituinen osoite.
– Jämsän kaupunki saa meiltä vain kiinteistöveron, muuten meistä koituu sille pelkkiä kuluja, Ulla-Maija Jakobsson toteaa.
Reuna-alueilla kytee tyytymättömyys
Kun rahat ovat tiukilla, kunnat karsivat palveluitaan. Se aiheuttaa tyytymättömyyttä usein etenkin reuna-alueilla.
Jakobssonien tapaan moni voi kokea, että kunta on hylännyt kaukaisimmat asukkaansa.
Myös raskaista sote-ratkaisuista syytetään kuntia, vaikka tuoreet päivystysten ja sosiaali- ja terveysasemien lakkautuspäätökset on tehty hyvinvointialueilla.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta sanoo, että kuntalaisten muisti on pitkä varsinkin siellä, missä kuntaliitos on toteutunut vastustuksesta huolimatta.
– Jos reuna-alueen asukkaat kokevat alueensa näivettyvän, niin siitä syytetään heti kuntaa ja kuntaliitosta. Monesti on ollut kyse siitä, että alueelta on lähtenyt esimerkiksi pankki, posti tai kauppa, ei välttämättä kuntapalveluita, hän kuvaa.
Pekola-Sjöblom pitää mahdollisena, että tyytymättömyys voi kannustaa kuntalaisia hakemaan muutosta kuntarajoihin. Hakemuksia saattaa tupsahdella lisää, jos yksi saa tahtonsa läpi.
– Jos tämä hakemus nyt menisi maaliin asti, niin muutama muukin voi ajatella, että hei, ehkä meillekin olisi parempi kuulua toiseen kuntaan samalla perusteella.
Jämsä pitää ennakkopäätöksenä
Samaa orastavaa osaliitoshakemusten buumia pelätään Jämsässä. Siksi kaupungin päättäjät eivät puolla Jakobssonien hakemusta.
Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Similä (kesk.) sanoo, että tyytymättömyys kunnan palveluihin ei ole kuntarakennelain mukainen peruste osakuntaliitokselle.
– Se avaa tavallaan pelikentän, että kun on tyytymätön johonkin palveluratkaisuun, niin lähdetään vaihtamaan kuntaa sen takia. Pitää olla muita perusteita.
Matti Similä arvelee, että Jakobssonien tapauksella on jonkilainen ennakkopäätöksen luonne. Jos rajansiirto toteutuu, se saattaa lisätä liikehdintää kuntien reunoilla muuallakin Suomessa.
– On vaarana, että siitä lähtee vyöry liikkeelle. Me emme voi antaa tässä vaiheessa periksi. Mutta jos valtio päättää toisin, niin en näe, että lähtisimme vastustamaan päätöstä.
Orivesi sen sijaan ottaisi Jakobssonit mielellään vastaan. Kaupunki sanoo ymmärtävänsä perheen tilanteen Jämsän palvelujen supistumisen vuoksi.
– Emme ole olleet mitenkään heitä hamuamassa, mutta jos näin valtion taholla päätetään, niin kyllä se meille ihan sopii, Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.
Liitosrintamalla toistaiseksi hiljaista
Osakuntaliitoksia tehdään Suomessa vähän. Niiden määrän vuodessa voi laskea yhden käden sormilla. Välissä on myös vuosia, jolloin osaliitoksia ei ole tehty lainkaan. Myös varsinaisten kuntaliitosten määrä on vähentynyt reipasta tahtia.
Viimeisin osaliitos toteutui viime vuonna, kun yksi kiinteistö siirrettiin kiinteistön omistajan pyynnöstä Haapavedeltä Nivalaan. Mukana siirtyi 11 henkilöä.
Ensi vuonna toteutuu tällä tietoa vain yksi osaliitos, kun kuntarajaa siirretään Tampereen ja Lempäälän välillä. Valtiovarainministeriön mukaan tämä osaliitos on poikkeus, sillä kunnat ovat sopineet siitä keskenään.
Yleensä osaliitoksen hakija on kunnan jäsen tai joukko heitä, esimerkiksi kylä tai taajama.
Yle on kertonut aiemmin tänä vuonna, kuinka vöyriläinen asukas haluaa ryhtyä kauhavalaiseksi ja kuinka kihniöläinen haluaisi lakkauttaa kokonaan oman kuntansa.
Tällä hetkellä valtiovarainministeriö käsittelee neljää osaliitosesitystä, joista yksi on Jakobssonien asia. Siitä päätös on tulossa näillä näkymin jo syksyn aikana.
Muut vireillä olevat liitokset ovat Mänttä-Vilppulaan kuuluvan Kolhon kylän siirto Keuruulle sekä Kruunupyyhyn kuuluvien Alavetelin ja Teerijärven taajamien liittäminen Kokkolaan.
– Maailma muuttuu, ja pitää uskaltaa olla mukana muutoksessa. Ehkä Jämsän pitäisi uskaltaa laskea irti ne, jotka haluavat lähteä. Näin se saisi vahvemman Jämsän, Ulla-Maija Jakobsson sanoo.
