Ottawan sopimuksesta irtautumista koskeva kansalaisaloite on luovutettu tänään eduskunnalle.
Itsenäisyyspäivänä yleisölle avattu kansalaisaloite, jonka tavoitteena on Suomen irtautuminen jalkaväkimiinojen käytön kieltävästä Ottawan sopimuksesta, keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta itsenäisyyspäivän jälkeen neljässä päivässä.
Aloitteen käynnistäneen ryhmän mukaan tarkoituksena on kannustaa eduskuntaa käynnistämään tarvittavat lainsäädännölliset valmistelut Suomen irtaantumiseksi Ottawan sopimuksesta.
Eduskunnasta arvioidaan, että päätöksenteko kansalaisaloitteen jatkokäsittelystä siirtyy ensi vuoden puolelle.
Ongelmaksi voi muodostua, että kansainväliset sopimukset eivät kuulu kansalaisaloitteiden piiriin.
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen ovat arvioineet Helsingin Sanomissa, että kansalaisaloitetta Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi ei voida käsitellä eduskunnassa.
Selvitys jalkaväkimiinoista loppusuoralla
Jalkaväkimiinoista on lähikuukausina luvassa vilkasta keskustelua myös eduskunnassa.
Puolustushallinnon selvitys jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta on valmistumassa alkuvuodesta 2025.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli perjantaina 13. joulukuuta puolustushallinnon teettämää Puolustusvoimien suorituskykyjen täydentämistä koskevaa selvitystyötä, jonka osana tarkastellaan jalkaväkimiinojen merkitystä Suomen puolustukselle nykypäivän uhkakuvien näkökulmasta.
Ulkopolitiikan johto viimeisteli samassa kokouksessa valtioneuvoston puolustusselontekoa, joka annetaan eduskunnalle torstaina 19. joulukuuta.
Kaskeala: Jalkaväkimiinat ovat kehittyneet
Kansalaisaloitteen puuhaajiin kuulunut puolustusvoimain entinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala torjuu epäilyt, että jalkaväkimiinat olisivat jo vanhentunut ase.
– Kyllä minä uskon, että jalkaväkimiinojen kehitetyillä versioilla on tulevaisuutta. Uusissa jalkaväkimoiinoissa on itsetuhoinen mekanismi. Niitä pystytään kontrolloimaan paremmin, kuinka kauan ne ovat tehokkaita ja kuinka kauan ne muodostavat uhkan hyökkääjälle, Kaskeala kuvailee.
Kaskeala korostaa, että miinat ovat vain hyökkääjää vastaan.
– Suomi puolustaa rajalta alkaen ja se joka tulee rajan yli vihamielisessä tarkoituksessa, niin se polkee miinat, ei suomalaiset, Kaskeala toteaa.
Kansalaisaloitteen käynnistänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen linjaa, että jalkaväkimiinojen käytön tarkoitus ei ole lisätä jännitteitä, vaan päinvastoin toimia sotilaallisena pidäkkeenä
– Kun sotilaallinen pelotteemme on kunnossa, vähennämme meihin kohdistuvien sotilaallisten uhkien toteutumisen todennäköisyyttä, Vanhanen perustelee aloitetta.
Kansalaisaloitteen taustavoimat toivovat, että aloite edistää miinakiellosta irtautumista ja puolustuskyvyn vahvistamista koskevaa keskustelua niin eduskunnassa, hallituksen piirissä kuin laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Taustalla Venäjän aggressiivinen toiminta
Aloitteentekijät huomauttavat, että miinakysymys on tullut ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi Venäjän aggressiivisen toiminnan vuoksi, ja muuttuneessa tilanteessa jalkaväkimiinoja tarvitaan Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi.
Kansalaisaloitteessa muistutetaan, että Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012 geopoliittisessa tilanteessa, joka oli olennaisesti erilainen kuin tänään.
– Euroopassa riehuu naapurimme Venäjän aloittama sota, jossa Venäjä käyttää häikäilemättömästi jalkaväkimiinoja Ukrainaa vastaan. Suomi puolustaa nyt Naton pisintä Venäjän vastaista maarajaa.
– Nämä ovat olennaisia muutoksia myös kansainvälisen sopimusoikeuden kannalta. Niiden perusteella Suomi voi suvereenina valtiona halutessaan irtautua Ottawan sopimuksesta kuudessa kuukaudessa kansainvälistä oikeutta loukkaamatta, aloitteessa todetaan.