Käyttökoulutus ja jalkaväkimiinojen käyttöönotto eivät olisi Puolustusvoimille ongelma nopeallakaan aikataululla. Aikataulu riippuu nyt poliittisista päätöksistä ja asian käsittelystä.
- Ville Kinnunen
- Sari Pöyhönen
Jalkaväkimiinat voidaan ottaa käyttöön Suomessa nopeasti, jos eduskunta hyväksyy Suomen irtautumisen miinakieltosopimuksesta. Puolustusvoimille jalkaväkimiinakoulutuksen aloittaminen ei olisi ongelma nopeallakaan aikataululla.
Ottawan sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Suomi on toimittanut irtisanomiskirjan YK:n pääsihteerille.
Saimme Puolustusvoimilta vastaukset viiteen kysymykseen jalkaväkimiinojen käyttöönotosta ja sen koulutuksesta.
1. Miten helppoa tai vaikeaa jalkaväkimiinojen käytön kouluttaminen on varusmiehille?
– Miinat ja panokset ovat suhteellisen yksinkertaisia välineitä, ja niiden käyttöä on melko nopea kouluttaa. Jalkaväkimiinakoulutusta voidaan verrata panssarimiinojen ja esimerkiksi viuhkapanoksen ja kylkipanoksen koulutukseen. Koulutuksessa varmistettaisiin, että jalkaväkimiinoja käytetään vastuullisesti, Puolustusvoimat vastaa sähköpostitse.
2. Millä aikataululla jalkaväkimiinojen käyttöä alettaisiin taas kouluttaa varusmiehille?
– Riippuu siitä, miten Ottawan sopimuksen käsittely etenee ja mikä sen lopputulos on. Tarkkaa aikataulua ei voi vielä sanoa. Vastuullinen käyttö ja miinojen hallittu käyttöperiaate olisivat keskeisessä roolissa koulutuksessa.
3. Missä tilanteessa Suomi käyttäisi jalkaväkimiinoja?
– Vain puolustuksellisessa tilanteessa, jossa maan turvallisuus on uhattuna ja tarvitaan aseellista puolustusta. Jalkaväkimiinat olisivat yksi mahdollinen väline muiden joukossa. Niiden käyttö olisi aina harkittua.
4. Olisiko niitä tarve käyttää ennaltaehkäisevästi normaaliaikoina?
– Ei. Miinoja, kuten ei myöskään jalkaväkimiinoja, käytetä yleensä normaaliaikoina. Miinoittaminen voitaisiin aloittaa, kun siihen saadaan toimivaltuudet (valtiojohdolta) puolustusvalmiuden nostamiseksi ja sodan uhan ollessa välitön.
5. Olisiko miinoista vaaraa siviileille?
– Miinoja asennetaan vain alueille, joissa taistelutoimet ovat käynnissä ja siviilit on evakuoitu. Siviilien turvallisuus on tärkeää, ja miinavaaralliset alueet merkitään. Lisäksi miinat poistetaan tai raivataan sodan jälkeen.
Miinat ja droonit aiheuttavat kauhua
Uusi teknologia mahdollistaa jalkaväkimiinojen vastuullisen käytön, vakuuttavat Ylen aamussa vierailleet sotilaat. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kummeksuu puhetta, jonka mukaan Suomi käyttäisi miinoja jotenkin eri tavalla kuin muut.
Puolustusvoimat koulutti ennen Suomen liittymistä miinakieltosopimukseen kahta jalkaväkimiinaa eli sakaramiinaa ja putkimiinaa. Tämä grafiikka näyttää, miten ne toimivat:
Putkimiinoja on mahdollista käyttää myös niin, että Ottawan sopimusta ei rikota. Tällöin taistelija laukaisee putkimiinan silloin, kun hän näkee vihollisen olevan sen vaikutusalueella, sen sijaan, että miina laukeaisi henkilön läsnäolon, läheisyyden tai kosketuksen vuoksi.
Miinoilla tai niiden olemassaolon mahdollisuudella halutaan aiheuttaa viholliseen miinakauhu, joka hämmentää ja hidastaa toimintaa.
Ukrainan puolustussota on tuonut tietoisuuteen myös droonikauhun, koska myös niitä on vaikea havaita ja estää.
Jalkaväen taistelussa eri asejärjestelmät täydentävät toisiaan. Miinoitus tai sen uhka pysäyttää vihollisen liikkeen. Pysähtyneeseen joukkoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi drooneilla.
Drooni paljastaa itsensä, koska se surisee. Jos drooni on radio-ohjattava, se myös näkyy elektronisissa valvontajärjestelmissä.
Putkimiinaa on lähes mahdoton nähdä, jos se on asennettu ja naamioitu oikealla tavalla esimerkiksi puun kylkeen kulkureitin varrelle.
Myös maahan asennettua sakaramiinaa on hyvin vaikea varoa. Miinoite saattaa paljastua vasta, kun ensimmäinen miina räjähtää, jolloin haluttu vaikutus viholliseen on jo osittain saavutettu.
Patria ja Forcit eivät valmista jalkaväkimiinoja, mutta kyky on Suomessa
Suomen suurin puolustusteollisuusyritys Patria ei valmista jalkaväkimiinoja ainakaan tällä hetkellä. Suomalainen räjähdevalmistaja Forcit ei pysty sekään valmistamaan jalkaväkimiinoja, ainakaan heti.
– Ottawan sopimukseen liittymisen seurauksena olemme keskittyneet kehittämään jalkaväkimiinojen korvaavia tuotteita, jotka täyttävät sopimuksen vaatimukset, yhtiön viestintä- ja brändijohtaja Mari Halonen kirjoittaa sähköpostitse.
Forcit sanoo seuraavansa tilannetta ja arvioivansa asiaa, jos jalkaväkimiinojen valmistus tulee ajankohtaiseksi.
Patrian kansainvälisen myynnin johtaja Jukka Holkerin mukaan Suomessa on kuitenkin tarvittavan nopea kyky valmistaa jalkaväkimiinoja.
Kuuntele Holkerin kommentit jalkaväkimiinoista ja ydinaseista, kun hän oli maaliskuussa haastateltavana Ylellä. Toimittaja on Sari Pöyhönen.
