Kainuussa muhii kiista hakkuista Suomussalmella.
Kyse on Lampokankaan alueesta Suomussalmen Yli-Vuokissa. Sen lähistöllä on tehty vuosien aikana erittäin paljon hakkuita. Silti lähistöllä on edelleen jonkin verran vanhaa luonnontilaista tai vanhaa metsää, etenkin Venäjän puolella.
Nyt Metsähallitus aikoo hakata parikymmentä hehtaaria avohakkuulla Lampokankaalta.
Hakattavat alueet eivät ole luonnontilaisia, mutta ympäristöjärjestöjen mielestä niillä on merkittäviä luontoarvoja, kuten merkittäviä määriä lahopuuta, paikoin jopa yli 20 kuutiota hehtaarilla.
Alueelta on myös löytynyt uhanalaista lajistoa. Puusto on suurelta osin reilusti yli satavuotiasta.
Tärkeä niistä on sekin, että metsät voisivat toimia ekologisina käytävinä. Ekologiset käytävät yhdistävät Suomessa erittäin pirstoutuneita vanhoja metsiä. Ne varmistavat sen, että vanhoja metsiä tarvitsevilla lajeilla olisi edellytyksiä selvitä myös suojelualueiden ulkopuolella.
Katso alta kuvia Lampokankaalta. Kuvat on ottanut Ylen visuaalinen journalisti 8. joulukuuta.
Metsähallituksen mukaan arvokkaat piirteet huomioidaan
Metsähallituksen Metsätalous-tytäryhtiön Pohjanmaa–Kainuun aluejohtajan Kalle Eerikäisen mukaan Lampokankaan alueella on paikoin kohtalaisesti lahopuuta. Se ei kuitenkaan koske hänen mukaansa hakattavaa aluetta.
Alueella on yksittäisiä vanhoja puita, jotka ovat säästyneet aiempien vuosikymmenten hakkuissa, Eerikäinen kertoo.
Vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventoinnin kriteerit eivät hänen mukaansa täyty.
Alue on ollut suureksi osaksi talousmetsää jo pitkään. Siellä on tehty lannoituksia ja suurimmassa osassa myös koneellisia hakkuita aiemminkin, osassa Lampokangasta on nostettu kunttaa eli metsänpohjaa.
Hakkuut on Eerikäisen mukaan suunniteltu siten, että vanhat puut rajautuvat säästöpuuryhmiin eikä runsaslahopuisia kohtia hakata.
– Nämä ovat juuri niitä rakennepiirteitä, joita normaalissa leimikon suunnittelussa aina otetaan huomioon. Niiden perusteella arvioimme, mihin korjuutoimenpiteet voidaan ulottaa.
Lahopuuta ei myöskään hakkuissa korjata, vaan sen sijaan sitä lisätään tekemällä tekopökkelöitä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin metsävastaava Vesa Hyyryläinen sanoo, että pistemäisten kohteiden rajaaminen ei pelasta tilannetta.
– Kyllä sieltä ihan varmuudella löytyy arvokkaita kohteita enemmän kuin vain yksittäisistä pisteistä.
Hän on myös eri mieltä Eerikäisen kanssa runsaslahopuisten kohtien sijainnista: hänestä myös hakkuualueella on paikoin runsaasti lahopuuta.
Hyyryläisen mukaan alueella on hakattu jo tähän mennessä paljon, ja viimeiset Suomen puolella sijaitsevat vanhat metsät olisi tärkeää säästää.
– Rajan takana on laajat vanhat metsät, ja ekologinen yhteys niihin olisi tärkeää säilyttää.
Yli-Vuokki sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, sillä Vienan reitti kulkee aivan sen välittömässä läheisyydessä.
Sopu löytyi jo kerran, mutta uudet tiedot muuttivat sitä
Ympäristöjärjestöt ja Metsähallitus pääsivät jo kertaalleen sopuun suunnitelluista hakkuista.
Metsähallituksen kanssa neuvottelevat ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto hyväksyivät hakkuut marraskuun alussa, ja Metsähallitus jätti metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukselle. Kalle Eerikäisen mukaan se tehtiin normaaliin tapaan, asiassa kiirehtimättä.
Tilanne kuitenkin muuttui myöhemmin marraskuussa, kun kansalaisliike Metsäliike toimitti vapaaehtoistensa tekemien kartoitustensa perusteella lisätietoa metsistä.
Kartoituksissa oli havaittu muun muassa useita uhanalaisia lajeja ja paikoin yllättävän korkeita lahopuun määriä. Hyväksynnän antaneet ympäristöjärjestöt muuttivat mieltään. Metsäliike ei osallistu neuvotteluihin Metsähallituksen kanssa.
Metsätalouden Kalle Eerikäisen mukaan tilanne on hankala, kun neuvottelut on jo kertaalleen käyty, ympäristöjärjestöjen hyväksyntä on annettu ja metsänkäyttöilmoitus on jo voimassa.
Metsäliikkeen mukaan tiedot metsien kartoitusten tuloksista on vuosia sitten toimitettu sekä ympäristöjärjestöille että Metsähallitukselle, mutta ilmeisesti ne eivät ole olleet kenelläkään tuoreessa muistissa.
Nyt metsät olisi erittäin tärkeää tutkia tarkemmin, sanoo Luonnonsuojeluliiton Vesa Hyyryläinen.
Mitä metsälle seuraavaksi tapahtuu? Eerikäisen mukaan hakkuut ovat normaalissa työjonossa.
Se tarkoittaa, että ne on tarkoitus hakata, mutta ajankohtaa ei ole vielä määritelty. Sekä Hyyryläinen että Eerikäinen uskovat, että hakkuista vielä keskustellaan, vaikka virallinen neuvotteluprosessi niiden osalta on jo käyty.
