torstai, 28 marraskuun

Yrittämiseen kannustetaan juhlapuheissa, mutta oman yrityksen perustamisesta haaveileva törmää paljon karumpaan arkeen, Vesterinen on huomannut.

Jamie Vesterinenväitöskirjatutkija

Tavoittelen antiikin tutkijan uraa. Suoritan parhaillani tohtorinopintoja, jotka antavat siihen pätevyyden. Työllisyysnäkymät eivät kuitenkaan ole auvoiset: moni tutkija työskentelee apurahalla tai määräaikaisissa työsuhteissa, joiden väliin voi osua pitkiäkin jaksoja työttömänä.

Siksi olen alkanut harkita yrityksen perustamista opiskelukaverini kanssa. Hanke voisi tuoda taloudellista turvaa silloin, kun oman alan töitä ei ole.

Yllätyin, kun aloin selvittää, mitä yrittäjyys vaatii. Yrityksistä toivotaan kansantalouden pelastajaa, joten ajattelin naiivisti, että yritystoiminnan aloittamiseen löytyisi monenlaista rahallista tukea.

Ei oikein löytynyt.

Yllätyin, kun aloin selvittää, mitä yrittäjyys vaatii. Ajattelin naiivisti, että aloittamiseen löytyisi monenlaista rahallista tukea.

Yrityksen perustamista suunnittelevalle on kyllä kuntien tarjoamia ilmaisia koulutuksia ja henkilökohtaista neuvontaa, mutta suoraa taloudellista tukea ei julkisista varoista juuri tipu.

Ja jos tippuukin, tuet ovat lainoja tai keskittyvät jo olemassa olevien yritysten kehittämis- ja kasvuhankkeisiin. Yhden suoran yritystoiminnan käynnistämiseen tarkoitetun tuen sentään löysin: Maaseudun yritystuki aloittavalle yrittäjälle. Sääli, että asun Helsingissä.

Toki aloittava yrittäjä voi saada ensimmäiseksi vuodeksi TE-toimistosta haettavaa starttirahaa, mutta se on peruspäivärahan suuruinen toimeentuloavustus päätoimisen yrittäjän elinkustannuksiin. Se ei siis kata mitenkään itse yritystoiminnan käynnistämisestä koituvia kuluja.

Myös ansiosidonnaisella päivärahalla voi aloittaa yritystoiminnan, mutta jos se on päätoimista, päivärahan maksu katkeaa neljän kuukauden jälkeen. Eli on iso riski lähteä sille tielle: harva yritys on niin nopeasti kannattava.

No – ehkä kaiken pitää ollakin näin. Yrittäjyyteenhän kuuluu nimenomaan riski. Mutta ihan purematta en tilannetta niele. Minua nimittäin kaihertaa, että joillekin yrityksille silti syydetään valtavia summia tukirahaa.

Varsinkin, kun talousasiantuntijoilta sataa kritiikkiä liian hövelisti myönnettyjä yritystukia kohtaan. Niitä arvostellaan tehottomuudesta ja siitä, että ne voivat jopa hidastaa talouskasvua. Ja moitteet kohdistuvat etenkini suuryrityksien miljoonatukiin.

Minua kaihertaa, että joillekin suuryrityksille syydetään valtavia summia tukea.

Samalla yritystuet keskittyvät harvoille yrityksille. Viime vuonna suorien tukien saaminen oli vaikeinta mikroyrityksille. Niistä tukia sai vain neljä prosenttia. Kuitenkin iso osa suomalaisista työskentelee juuri mikroyrityksissä.

Asiantuntijat eivät vaadikaan lopettamaan yritystukia kokonaan vaan niiden kohdentamista paremmin. Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajan mukaan olisi järkevää tukea vain sellaista yritystoimintaa, jonka hyödyt yhteiskunnalle ovat suurempia kuin haitat. Esimerkiksi ympäristön kannalta vahingolliset tuet olisi syytä laittaa tarkkaan syyniin.

Työllisyyden ja talouskasvun kannalta vaikuttavia ovat etenkin keskisuuret kasvuyritykset, ja siksi niiden kasvu- ja kehityshankkeita kannattaa jatkossakin tukea.

Mutta eikö valtion kannattaisi tukea myös lupaavia yrityksiä jo heti alkuvaiheessa? Oikein kohdennettuna harkinnanvarainen tuki yritystoiminnan käynnistämiseen loisi uusia työpaikkoja saman tien ja voisi samalla synnyttää tulevaisuuden kasvuyrityksiä.

Tämän luulisi olevan myös hallituksen intressien mukaista. Yrittäjäpuolue kokoomus onkin luvannut rakentaa yrittäjämyönteistä yhteiskuntaa, jossa yrittäjien on mahdollista muun muassa ”ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua”.

Olisi järkevää tukea yritystoimintaa, jonka hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Esimerkiksi ympäristön kannalta tuet olisi syytä laittaa tarkkaan syyniin.

Minusta näyttää kuitenkin siltä, että hallitus yhä suojelee suuryritysten tehottomia jättitukia. Niin ikään hallituksen ajamat sosiaaliturvan kiristykset vaikeuttavat yritystoiminnan aloittamista, ja ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelujen lakkautus osuu etenkin mikro- ja pienyrityksiin.

Ja lisätään syntitaakkaa: arvonlisäverokannan nosto koettelee monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja ensi vuoden alussa muutkin arvonlisäveron muutokset lohkaisevat loven pienimpien yritysten talouteen.

No… juhlapuheissa yrittämistä jaksetaan sentään ylistää.

Jamie Vesterinen

Kirjoittaja on bisnesajatteluun totutteleva humanisti.

Jaa.
Exit mobile version