Rikas suomalainen karkkikulttuuri nostettava maabrändin keulakuvaksi. Alan firmoilta se vaatii lisää kykyä hupsutella, Halme ehdottaa.
Jani Halmevapaa toimittaja
New Yorkissa on käynnissä tapahtumasarja, josta meidän suomalaisten kannattaa olla hyvin kiinnostuneita. Maailman pääkaupungissa nuoriso jonottaa aamusta iltaan irtokarkkeja jostain ruotsalaisen firman neljästä karkkipuodista.
Kyseessä on TikTok -ilmiö nimeltään ”Swedish candy”. Jokainen itseään kunnioittava manhattanilaisnuori hamuaa nyt itselleen ”ruotsalaisia” irtokarkkeja.
Hyvin moni ruotsalaisena karkkina manhattanilaispuodissa myytävä tuote on oikeasti suomalainen.
Hymyilin naapureidemme onnistumiselle samaan aikaan, kun taskussani käteni puristui nyrkkiin. Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kun hyvin moni ruotsalaisena karkkina manhattanilaispuodissa myytävä tuote on oikeasti suomalainen. Fazeria, Pandaa, Halvaa.
Karkit kuuluvat sienestämisen ja laiturin päässä hiljaa istumisen ohella sellaisiin tosisuomalaisiin asioihin, joiden arvoa ja mahdollisuuksia me emme oikein näe.
Ja jos sen huomaammekin, on reaktio vähättelevä. Ei tässä nyt mitään lakritsimassaa keittelemään ryhdytä, sellua sen olla pitää.
Pyh ja pah. Me suomalaiset olemme karkkikansaa. Makea maistuu meille Euroopan maista parhaiten. Meillä on rikas ja tarinoiden täyteinen oma karkkikulttuurimme.
Meillä on jopa oma kansalliskarkki. Salmiakin monitasoista hienoutta ei juuri muualla tajuta. Huveista suurimpia on seurata ulkomaan vieraiden ilmeitä heidän päästessään maistamaan salmiakkia.
Karkkien vienti Suomesta ulkomaille on juuri nyt ennätyksellisen suurta.
Myös muualla maailmassa ymmärretään suomalaisten karkkien päälle. Makeisista on tullut kuin huomaamatta sangen merkittävä vientituote suomalaiselle teollisuudelle. Karkkien vienti Suomesta ulkomaille on juuri nyt ennätyksellisen suurta. Tullin tilastojen mukaan makeisviennin arvo nousee noin 170 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuosiin on jopa 15 prosenttia.
Vientihitit ovat tuttuja meille kaikille. Turussa syntynyt Tupla on jo hyvin suosittu suklaapatukka Ruotsissa ja Baltian maissa. Norjassa maistuu oululaislähtöinen Mynthon. Fazerin valmistamista karkeista peräti viidennes myydään länsinaapuriimme. Harvassa ovat ne muut suomalaiset kuluttajatuotteet, joilla ruotsalaiset on onnistuttu hurmaamaan.
Vaikka vienti jo vähän vetääkin, väitän, että viimeinen reippaan röyhkeä tekemisen meininki karkkifirmoilta puuttuu.
Ainakaan ne eivät näe niitä mahtavia mahdollisuuksia, joita karkkien ympärille voi synnyttää.
Yli miljoona ihmistä käy vuosittain yhden karkkifirman omassa huvipuistossa.
Tanskan yksi suosituimpia turistikohteita on BonBon Land. Yli miljoona ihmistä käy vuosittain yhden karkkifirman omassa huvipuistossa. Vuoristoradat, karusellit ja muut laitteet on nimetty kyseisen firman ehtaa alakouluhuumoria viljelevien tuotteiden mukaan. Tietäjät tietävät Linnun löysät, Koiran pöräykset ja Paviaanin pyllistykset.
Suomalaisten makeisyritysten tehtaanmyymälät ja vierailukeskukset ovat korostetun asiallisen askeettisia. Ihan kuin herkkujen valmistaminen jotenkin hävettäisi. Ilmapiiri on sellainen, että koko ajan pelätään kylän ruustinnan kävelevän ovesta sisään ja moittivan karkkikauppiaita vähäisestä, mutta silti liiasta elämänilosta.
Ei tarvitse lähteä edes New Yorkiin tai Holme-Olstrupiiin saakka aistimaan karkkien kansaa villitsevä potentiaali. Ruotsin Haaparannalle on ehditty perustaa Candy World -niminen ”maailman suurin” karkkikauppa. Kyseessä on automarketin kokoinen jättihalli, jossa on tarjolla tuhansia erilaisia karamellejä.
Ruotsalaisten ja tanskalaisten karkkiylivallan on syytä loppua heti alkuunsa.
Ehdotankin kansallista ryhtiliikettä. Suomalaisten makeisyritysten on aika liittoutua keskenään ja rakentaa maamme etuovelle, Helsinki-Vantaan lentokentälle, universumin mielikuvituksellisin karkkimaailma.
Olisi tikkunekkumetsä, suklaajoki ja hattarapilviä. Unohtamatta aikuiseen makuun sopivaa salmiakkitastingia. Turistien hymy nousisi välittömästi vähintään korviin saakka heidän saapuessaan maahan, joka tervehtii heitä maukkaasti maailman kaikissa väreissä.
Eikä ole mitään syytä rajoittaa matkailumarkkinointia vain maanpinnalle. Finnairin on helppo erottua maailman muista lentoyhtiöistä vaihtamalla se tylsä mustikkamehu värikkääseen, suomalaista karkkiosaamista laajasti esittelevään irtokarkkisäkkiin.
Ainakin Kouvolassa, Turussa, Kokkolassa, Oulussa, Vaajakoskella ja Porvoossa on paikallista karkkiosaamista ja -historiaa, joka ansaitsee nykyistä merkittävästi suuremman huomion.
Tästä on luontevaa jatkaa paikallisten karkkiparatiisien rakentamiseen. Ainakin Kouvolassa, Turussa, Kokkolassa, Oulussa, Vaajakoskella ja Porvoossa on paikallista karkkiosaamista ja -historiaa, joka ansaitsee nykyistä merkittävästi suuremman huomion.
Ja totta kai osoitamme vieraillemme olevamme vastuullinen kansakunta. Turisteille tarjoillaan myös moninaisia ksylitolilla makeutettuja tuotteita. Täyttäähän kaikkien aikojen suomalaiskeksintö ensi vuonna kunnioitettavat 50 vuotta.
Pienemmästäkin on liputuspäiviä myönnetty.
Jani Halme
Kirjoittaja on parikkalainen vapaa toimittaja ja luennoitsija.
