Jos joku kysyi sarjakuvataiteilija Chikalta, 35, hänen kotimaassaan Japanissa, mitä tämä harrastaa, vastaus kuului:
– Suomea. Minä harrastan Suomea.
Harrastaa-adjektiivin voisi Chikan mielestä korvata myös sanalla rakastaa. Jos rakkaudenpuuska Suomea kohtaan roihahti myöhään illalla, hän lähti saman tien vuorokauden ympäri auki olevaan kauppaan hakemaan korvapuustiaineksia.
Kun Chika vaivasi pullataikinaa keskellä yötä 14 miljoonan asukkaan Tokiossa, hän ajatteli, että taatusti joku helsinkiläinenkin popsii samaan aikaan korvapuustia.
Se oli lohdullinen ajatus.
Kuten moni japanilainen sarjakuvataiteilija, Chika esiintyy julkisuudessa pelkällä etunimellään, eikä näytä kasvojaan.
– Jos ihmiset tietäisivät henkilöllisyyteni, en voisi kertoa kirjoissani niin syvällisistä tuntemuksistani.
Chika on juuri julkaissut kaksi Suomi-friikin päiväkirja -teosta suomenkielisinä omakustanteina. Kirjojen sivuilla seikkailee ”Lokki”-niminen tonttulakkipäinen pallero, Chika itse.
Pohjoinen Suomi tuntui heti kotoisalta
Chika kuuli Suomesta ensimmäistä kertaa ollessaan 8-vuotias. Oppilaille annettiin mahdollisuus kirjoittaa Pohjoisnavalla asuvalle Joulupukille.
– Kiitin Joulupukkia siitä, että hän tuo aina lahjoja syntymäpäivänäni 25. joulukuuta. Lupasin, että tulen joskus Suomeen käymään, Chika kertoo.
Se aika koitti 12 vuotta myöhemmin, sillä Chika vietti Suomessa 20-vuotissyntymäpäiväänsä internetissä tapaamansa suomalaisen kaverin perheen luona Kouvolassa. He hakivat joulukuusen lumisesta metsästä ja lahjapaketista löytyi Muumimuki.
– Päätin silloin, että haluan joskus vielä asua Suomessa.
Kotiin Japaniin palattuaan Chika ei saanut Suomesta tarpeekseen: hän alkoi sisustaa kotiaan Marimekolla ja Iittalalla.
Chika myös kasvatti parvekkeella tilliä ja mansikoita. Netistä hän löysi Radio Suomipopin ja Suomi-fanitukseen keskittyneen bloginsa kautta samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa Chika pukeutui muumihahmoiksi ja kokoontui puistopiknikille syömään suomalaista ruokaa. Kerran Chika kutsui Suomi-fanit luokseen vetämään ”kalsarikännit”.
– Vaikka suomalaiseen tyyliin meidän olisi pitänyt olla yksin kotonamme, mutta oli meillä sentään pyjamat, Chika nauraa.
Sushikokiksi Helsingin keskustaan
HR-alan yrityksessä työskentelemällä itsensä elättänyt ja sarjakuvia työn ohessa piirtänyt Chika teki vuosittain lomamatkan Suomeen, mutta keväällä 2022 Chika saapui Helsinkiin ensimmäistä kertaa ilman paluulippua.
Hän oli keksinyt, että voisi toteuttaa unelmansa ”Muumimaahan” muuttamisesta opiskelemalla Tokiossa viikonloppuisin sushikokiksi. Chika oli kuullut, että japanilaisille sushikokeille riittäisi töitä Suomessa.
Chika lähetti hakemuksen Helsingin keskustassa sijaitsevaan luksussushia tarjoilevaan ravintolaan ja pääsi heti seuraavana päivänä haastatteluun.
– Leikkasin jopa kynnet lyhyiksi kuten aina ennen sushin tekemistä kuuluu.
Chika oli tottunut tekemään Japanissa yli 12-tuntisia työpäiviä, joten täkäläinen kahdeksan tuntia tuntui lyhyeltä. Chika muistaa suomalaisen työkaverinsa sanoneen, että vaikka rakastaisi työtään, sille ei tarvitse antaa kaikkea aikaa. Hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Japanissa työ saneli ehdot muulle elämälle.
– Suomessa opin, että on hyväksyttävää sanoa myös ei.
Chikan alter ego ”Lokki” seikkailee myös suomeksi
Kun aikaa oli muuhunkin kuin nigirien pyörittelyyn (riisiä pitää muotoilla kädessä kuin oravan pehmeää häntää), Chika alkoi panostaa aiempaa enemmän myös sarjakuviin ja sosiaaliseen mediaan, jonka kanavissa hänellä on yhteensä 200 000 seuraajaa.
Aiheet liittyvät yleensä tavalla tai toisella Suomeen.
– Nykyään elätän itseni yrittäjänä ja piirrän parhaillaan uutta kirjaani, mutta voisin joskus työskennellä vielä sushikokkinakin.
Chikan sarjakuvakirjoja on julkaistu Japanissa jo yhdeksän. Niistä on tehty myös tv-sarja, jota on näytetty Japanissa ja Koreassa. Chikan Suomea ja sen outouksia ihmettelevä ”Lokki” -alter ego seikkailee myös Japanin Cosmopolitan -aikakausilehdessä.
– Sarjakuviani lukeneet ovat sanoneet, että eivät tienneet mitään Suomesta aiemmin, mutta niitä luettuaan ovat innostuneet matkustamaan tänne. Suomi-rakkauden levittäminen on minulle suuri ilo.
Suomen ja Japanin suurimmat erot liittyvät tilaan
Suomen ja Japanin suurin ero ilmenee Chikan mielestä parhaiten tilan käsityksen kautta. Suomessa kun on tilaa hiljaisuudelle. Hän kuulee sen jopa ruuhka-aikana rautatieasemalla.
Suomalaisilla on japanilaisia enemmän tyhjää tilaa kalentereissaan. Japanissa pitkät lomat ovat harvinaisia ja vapaapäiville ladataan aina paljon ohjelmaa.
– Olen huomannut, että suomalaisille on tärkeää saada viettää päiviä ilman suunnitelmia. Minulta se vaatii vielä harjoitusta.
Myös suomalaisten käsitys suomalaisten henkilökohtaisesta tilasta viehättää Chikaa. Hän esimerkiksi ymmärtää hyvin suomalaisten tavan odottaa hiljaa eteisessä kunnes naapuri on poistunut rappukäytävästä.
Jos suomalaisiin haluaa tutustua, se on Chikan kokemuksen mukaan helpointa tehdä internetissä. Tai sitten kannattaa mennä karaokebaariin, jossa ihmiset ovat rennompia ja yleensä innostuvat kun japanilaisnainen tulkitsee suomeksi Kaija Koon Tinakenkätyttöä.
Unelmissa kesämökki ja automatkat
Chika kertoo sarjakuvissaan suorittaneensa suomalaisuutta ilolla. Hän on käynyt huojumassa Tuska-festivaaleilla ja uskaltautunut avantoon ilman saunaa. Chika on grillannut makkaraa yksin kesämökillä hyttysiä hätistellen ja päätynyt Kauppatorille juhlimaan Leijonien jääkiekon maailmanmestaruutta 2022.
Nyt Chika haaveilee omasta kesämökistä ja automatkoista ympäri Suomen. Hän on juuri saanut suomalaisen ajokortin, joten kesällä hän aikoo vierailla ainakin Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla.
Suomesta on tullut Chikan toinen kotimaa. Hän on päättänyt asua helsinkiläisessä yksiössään ainakin toistaiseksi.
– Ainoa asia, jota kaipaan Japanista, on ympäri vuorokauden auki olevat kaupat, joita oli joka puolella.
Mutta Suomessa korvapuustien leipominen on helpompaa. Sillä toisin kuin Japanissa, täällä hänen ei tarvitse murskata sokeripaloja muovipussissa saadakseen raesokeria. Ja jos ei jaksa itse leipoa, niitä on tarjolla jokaisessa kahvilassa.
