Joulukuun ensimmäisinä päivinä Hailuodon Marjaniemen satama on hiljainen ja ammattikalastajien avovesikausi on jo päättynyt. Eräs heistä kuitenkin vielä odottelee merelle pääsyä.
Heti kun jäät tulevat, Jari Junttila palaa apajille, koska hänen on pakko.
Vaikka Junttila on ollut ammattikalastaja jo yhdeksän vuotta, hän on edelleen aloittavan kalastajan asemassa. Junttilalla ei ole kalastuskiintiöitä, jotka sallisivat hänen ottavan suurempaa saalista vedestä. Vuositulot jäävät perheelliselle pieniksi.
Hän on pattitilanteessa: kalaa ei saa pyytää enempää, mutta alalta lähteminenkään ei ole helppoa. Pyydyksissä ja välineissä on kiinni rahaa, jota ei välttämättä saa takaisin vaikka ne myisi.
Alaa koetellaan monesta suunnasta
Ikääntymistä potevalla merikalastajien alalla 48-vuotias Jari Junttila on vielä nuorehko tekijä.
Toisin kuin moni muu, Junttila ei ole ollut kalastaja koko ikäänsä. Kalastus tuli ammatiksi hänelle vasta 2010-luvun alkupuolen työttömyysjakson jälkeen.
Tärkeästä harrastuksesta elinkeinon tekeminen tuntui hyvältä päätökseltä. Se salli perheen säilymisen Hailuodossa, eikä töitä tarvinnut lähteä etsimään kauempaa. Verkkoja ja veneitäkin oli valmiiksi jo jonkin verran.
Aloittavalle kalastajalle ala on kuitenkin täynnä haasteita. Viime vuosina meriolosuhteet ovat muuttuneet ja kalojen liikkeet ovat olleet entistä epävakaampia. Lohikanta on viime vuosina ollut kovasti laskussa.
Kalastajille vaikea asia on myös hylkeiden lisääntyminen.
Kiintiöjako jättää tietyt kalastajat ulkopuolisiksi
Lisäksi alalla vuonna 2017 käyttöön otettu kiintiöjärjestelmä hankaloittaa monen muunkin kalastajan elämää.
Kiintiöjako perustuu ennen vuotta 2015 saatuihin saaliisiin kolmen kalastuskauden ajalta. Aloittaville kalastajille annettiin määräaikainen kiintiö viideksi ensimmäiseksi vuodeksi.
Junttila ei ehtinyt osalliseksi kiintiöjakoon. Kiintiöiden kuningasosuus jakautui vanhoille tekijöille.
Vaihdanta ja kaupankäynti kiintiöillä on mahdollista, mutta Junttilan mielestä se on ”suorastaan mahdotonta”.
– Ensiksi olisi löydettävä joku, joka myy kiintiöitään. Mutta miksi kukaan hullu niitä myisi, kun niitä voi vuokratakin eteenpäin. Sehän on tasaista tuottoa, hän hymähtää.
Luonnonvarakeskus teetti kiintiöjaosta vuonna 2022 selvityksen, jonka mukaan suurin osa lohen kalastajista koki kiintiöiden ja käyttöoikeuksien kaupan toimivan huonosti, eikä järjestelmän nähty tukevan uusien kalastajien alalle tuloa.
Ministeriön mielestä järjestelmä on toimiva
Maa- ja metsätalousministeriössä tunnustetaan, että ala kaipaisi uusia tekijöitä.
Neuvottelevan virkamiehen Orian Bondestamin mukaan suunnitelmia kiintiöjärjestelmän muuttamiseen uusille kalastajille helpommaksi ei kuitenkaan ole.
– Meillä nähdään, että kiintiöjärjestelmä toimii aika hyvin nykymuodossaan, Bondestam kertoo.
Suomen ammattikalastajien liitto SAKL:n puheenjohtaja Jarno Aaltosen mielestä Junttilan ja monen muun aloittavan kalastajan kritiikille on perusteensa. Myös hän on ollut samassa veneessä aloittavana kalastajana, jolla ei ollut kiintiöitä.
– On siinä se oma salapoliisintyö, mikä pitää tehdä kiintiöitä löytääkseen. Minullakin piti niitä tovi etsiskellä.
Tulevaisuudessa apajia saattaakin aueta.
– Ala tulee keskittymään, ja toimeentulosta voi tulla niinkin tasaista, että joillain saattaa olla varaa palkata työntekijöitäkin. Se kuitenkin edellyttää sitä, etteivät vanhat kalastajat saa jarruttaa uusien tuloa alalle.
Lopettaminen voi olla ongelma
Kehnosti kannattavan työn harjoittaminen luonnollisesti herättää kysymyksen alalta pois siirtymisestä. Lopettamisessa on kuitenkin omat haasteensa. Rahallista puskuria on oltava reilusti, sanoo Jarno Aaltonen.
– Eihän tätä alaa voi noin vain lopettaa. Investoidut kalastusvälineet menettävät arvoaan jälleenmyynnissä.
Junttilakin on laskeskellut, miten kävisi, jos myisi pyydykset ja palauttaisi tuet.
– Luulisin, että saan myymällä kuitattua lopettamisen kulut.
Tällä hetkellä kalastajan ammatista tienaa Junttilan mukaan ”reilut kymmenen–viisitoista tuhatta” vuodessa.
Mikäli jostain tulisi hyvä työtarjous, Junttila siirtyisi toisiin töihin. Kalastusta hän ei kuitenkaan haluaisi lopettaa.
– Nyt jatkan täysillä tätä hommaa. Ahven, karisiika ja hauki ovat tällä hetkellä niitä, joiden varassa pyöritän yritystä. Toiveissa olisi toki päästä pyytämään juhannuslohetkin paikallisille, hän naurahtaa.
