Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuille ilmestyi maanantaina vähin äänin tiedote, jonka seuraukset suomalaisen huippu-urheilun voimasuhteissa ovat erittäin merkittäviä.
Ministeriö on tähän saakka ohjannut Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikölle vuosittain korvamerkityn rahasumman, jonka yksikkö on jakanut eteenpäin kesä- ja talvilajien liitoille valmennuksen tehostamistukina.
Nyt oikeuskanslerinvirasto on antanut lausunnon, jossa se katsoo menettelyn olevan ristiriidassa perustuslain 124. pykälän kanssa. Pykälä koskee julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle.
Olympiakomitea on tähän asti jakanut julkisia varoja lajiliitoille. Nyt menettely muuttuu, ja jatkossa ministeriö jakaa tehostamistuet itse ja ne myös haetaan suoraan ministeriöstä.
Kova takaisku
Alun perin vuosikausia kestäneen juridisen prosessin laittoi liikkeelle Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka näki Olympiakomitean roolin asiassa ongelmalliseksi. Olympiakomitea ei ole julkisen vallan käyttäjä, vaan rekisteröity yhdistys, kansalaisjärjestö.
Oikeuskanslerinviraston lausunto ja sen täytäntöönpano ministeriössä on erittäin kova arvovaltatakaisku Olympiakomitean huippu-urheiluyksikölle, sillä juuri lajien tehostamisrahojen jako on ollut yksikön asiantuntijatoiminnan kovinta ydintä.
Päättyväksi vuodeksi yksikkö jakoi kesä- ja talvilajeihin tehostamistukea yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa.
Tästä eteenpäin yksikön rooli muuttuu rahojen jakajasta korkeintaan suositusten ja asiantuntijalausuntojen antajaksi.
Yksikön vt. johtaja Jaana Tulla vahvisti asian tiistaina Yle Urheilun haastattelussa. Hän ei nähnyt syytä dramatisoida oikeuskanslerinviraston lausunnon seurauksia, vaan uskoo Olympiakomitean ja ministeriön yhteistyön huippu-urheiluasioissa jatkuvan tiiviinä:
– Asiasta informoitiin liittoja hyvin nopeasti. Nyt huippu-urheiluyksikkö toimii prosessissa lausunnonantajana, mutta yhteistyö ministeriön suuntaan toimii ja teemme tämän hyvässä hengessä.
46 liittoa tavattu
Tulla muistuttaa, että huippu-urheiluyksikkö on syksyn aikana käydyissä lajiriihissä tavannut 46 lajiliittoa, jotka ovat tapaamisissa esitelleet huippu-urheilusuunnitelmansa.
Vt. johtaja uskoo, että ministeriö kuuntelee tukipäätöksiä harkitessaan tarkasti, kun yksikön asiantuntijat avaavat tietopankkinsa tapaamisten osalta.
Kun Tullalta kysyy, mitä huippu-urheiluyksikköön ylipäätään jää, jos siltä viedään käsistä rahat ja valta jakaa niitä, vastaus on seuraava:
– Urheiluministeri Sandra Berqvist (r) kutsuu koolle pyöreän pöydän keskustelun ja sinne tulevat kaikki olennaiset suomalaisen huippu-urheilun vaikuttajat. Uskon, että Olympiakomitealle löytyy jatkossakin varmasti rooli suomalaisessa huippu-urheilussa, jossa jokaisen toimijan on syytä terästäytyä, jotta tulokset kohenevat.
Tullan mukaan huippu-urheiluyksikkö tekee ministeriölle oman esityksensä tehostamistuista jo ensi viikolla, jotta lajit osaavat varautua tulevaan. Hän on vakuuttunut, että esitys on niin hyvin harkittu ja perusteltu, että se pitää erittäin tarkasti kutinsa myös ministeriön harkinnassa.
Haastava aikataulu
Aikataulun hän myöntää haasteelliseksi, ja sitä se lajiliittojen kannalta vähintään onkin.
Siinä missä kesälajit ovat sekä 2022 että 2023 saaneet tietää tukipäätöksensä jo 5. joulukuuta, nyt ministeriö kertoo avaavansa koko hakuprosessin vasta 29. marraskuuta eli tämän viikon perjantaina.
Tämä merkitsee todennäköisesti tukipäätösten venymistä eli lajeille merkittävää epätietoisuutta toimintaedellytyksistä vähintään tammikuulle asti.
– Olemme olleet tietoisia tästä prosessista, mutta kieltämättä vähän yllätti tämä ajankohta tukipäätösten näkökulmasta. Nyt ne venyvät, mikä synnyttää tietysti kysymysmerkkejä toiminnan ympärille, kommentoi Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto.
Edellisessä kesälajien tukipäätöksessä yleisurheilulle irtosi huippu-urheiluyksiköstä tehostamistukea 667 000 euroa, mikä on Urheiluliiton huippu-urheilun kokonaissatsauksista noin kolmannes.
Lajiliittojen kannalta on olennaisen tärkeää saada tukipäätökset mahdollisimman aikaisin, jotta ne pystyvät varmistamaan jatkosopimukset esimerkiksi nuorten olympiavalmentajilleen, joita Urheiluliitolla on kahdeksan. Näiden palkkauksesta huolehditaan tyypillisesti akselilla liitto-urheiluakatemia-Olympiakomitea.
– Samoin on tärkeää varmistaa, että urheilijat pystyvät jatkamaan jo pitkällä olevaa harjoituskauttaan häiriöittä, vaikka tukipäätökset venyisivät entisestään.
Nopea reaktio
Aalto sanoo, että vaikka tilanne on kaikkea muuta kuin ihanteellinen, Urheiluliitto reagoi nopeasti.
Se aikoo varmistaa valmentajasopimusten jatkon ja urheilijoiden resurssit kaikissa tilanteissa ja luottaa siihen, että ministeriön tukipäätös on liitolle myönteinen, vaikka se valmistuisi selvästi totuttua myöhemmin.
Urheiluliitolla on kassassa reagointipuskuria, mutta moni pienempi liitto on tukipäätöksen merkittävän venymisen takia huomattavasti kriittisemmässä tilanteessa.
Toimitusjohtaja Aalto ei halunnut julkisesti arvioida huippu-urheiluyksikön tulevaisuutta tilanteessa, jossa sinne on jätetty pelkkä asiantuntemus ilman rahaa. Urheiluliitto on Pariisin olympiakisojen jälkeen profiloitunut erittäin Olympiakomitea-kriittiseksi lajijärjestöksi.
– Suomalaisen huippu-urheilun selvitystyö on käynnissä vuodenvaihteeseen saakka, ja Olympiakomitea saa viikonloppuna uuden luottamusjohdon. Spekulointeihin ei tässä kohtaa ole syytä.
Lajien tehostamistuet ovat eri asia kuin urheilijoille jaettavat verottomat urheilija-apurahat. Ne on aina jakanut ja päättänyt suoraan opetus- ja kulttuuriministeriö, yhteistyössä huippu-urheiluyksikön kanssa.
Merkittävää vallankäyttöä
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto kertoo, että muutos liittyy kysymykseen siitä, missä vaiheessa tehostamistukien määrä ja myöntöprosessi muuttuu julkisen vallan käytöksi.
– Olemme arvioineet, että tässä aletaan olla sillä portaalla, että voidaan ainakin tiukemman tulkinnan mukaan arvioida, että kysymyksessä on niin merkittävä julkisen vallan käyttö, että julkisen viranomaisen on syytä hoitaa se, Ranto sanoo.
Jos nykyisen menettelyn laillisuuteen on liittynyt ongelmia, miksi käytäntö on jatkunut tähän asti?
– Tähän saakka kokonaisarviointi on ollut sen kaltainen, ettei olla vielä ihan sillä rajalla, että kysymys olisi merkittävästä julkisen vallan käytöstä.
Ranto kertoo, että ministeriö on käynyt selventäviä keskusteluita oikeuskanslerin viraston kanssa ja päätynyt näiden keskustelujen tuloksena muutokseen.
– Mitään viranomaispäätöksiä tietääkseni ei meidän ulkopuolelta ole annettu.
– Halutaan varmistaa tämän prosessin laillisuus myös siinä tilanteessa, että tehostumistuet mahdollisesti vielä nykyisestäänkin kasvaisivat.
Aikataulussa, ei valtataistelua
Rannon mukaan tehostamistuen muutos ei vaikuta urheilijoihin tai valmentajiin, sillä samat tukirahat tulevat nyt vain eri toimijalta. Myöskään esimerkiksi valmentajien palkanmaksu ei ole hänen mukaansa uhattuna.
– Eihän Olympiakomiteakaan niitä rahoja ole pystynyt maksamaan ennen kuin valtiolla on olemassa budjetti, ja valtio on ne rahat Olympiakomitealle antanut.
– Käytännössähän tuo huippu-urheiluyksikön rahoituspäätös on aina tehty alkuvuodesta tammi-helmikuussa. Olettaisin, että ministeriössä pystytään ihan samaan aikatauluun.
Olympiakomitean asemasta on käyty Pariisin olympialaisten jälkeen kipakkaa keskustelua. Ranto kiistää, että muutos olisi osa ministeriön ja Olympiakomitean välistä valtataistelua.
– Ministeriö hoitaa ne tehtävät, jotka sille voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluvat, ja Olympiakomitea itsenäisenä kansalaisjärjestönä päättää, miten se toimii. Mitään valtataistelua ei ole olemassa.
– Kysymys on työnjaosta ja uskon, että asia voidaan hoitaa uudessakin mallissa hyvässä yhteistyössä.
