torstai, 5 joulukuun

Retkeilijät kantavat yleensä tunnollisesti roskansa takaisin retkiltään, mutta etenkin yksi muoviroska monelta luontoonlähtijältä jää jälkeen.

Metsähallituksen Luontopalvelut on erikoisen ongelman äärellä. Yhä useampi retkeilijä suosii vessakäynneillään perinteisen paperin sijasta kosteuspyyhkeitä.

Ongelmaksi muodostuu ennen kaikkea se, että useimmat kosteuspyyhkeet sisältävät muovia, joka ei kelpaa käymäläjätteeksi. Edes biohajoavat kosteuspyyhkeet eivät tarjoa ratkaisua, sillä ne hajoavat niin hitaasti, että ne ehtivät aiheuttaa ongelmia aivan samoin kuin tavalliset kosteuspyyhkeet, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden tuoteomistaja Anssi Riihiaho.

Metsähallituksen retkikohteilla on käytössä sekä perinteisiä kuivakäymälöitä että lokasäiliökäymälöitä, joista etenkin lokasäiliökäymälöille kosteuspyyhkeet aiheuttavat ongelmia. Tukoksia syntyy lokasäiliökäymälöiden tyhjennyksessä ja jälleenkäsittelyssä, mikä puolestaan lisää kuluja Metsähallituksen retkeilykohteiden ylläpidossa.

Tilanne yhtä huono koko Suomessa

Metsähallituksen Luontopalvelujen tuoteomistaja Jarmo Asellin mukaan Lapin retkeilykohteissa ongelmaksi muodostuu myös muu muovijäte, jota retkeilijät heittävät käymälöihin.

– Meillä Lapissa pelkät kosteuspyyhkeet eivät ole ongelma, vaan muovipullot, vaipat, terveyssiteet, makkarapaketit ja kaikki muoviroska, jota käymälöihin heitetään. Meillä on monella taukopaikalla roskiksia ja parkkipaikoilla kierrätyspisteitä, mutta jostain syystä roskia ei silti viitsitä kuljettaa pois, Asell ihmettelee.

Kosteuspyyhkeiden aiheuttamat tukkeumat näkyvät ensimmäisenä jätevedenpuhdistamoilla aiheuttaen tukoksia laitteissa ja putkistoissa.

Vaikutukset eivät jää vain siihen, sillä kosteuspyyhkeet eivät hajoa edes puhdistamolla, vaan päätyvät lopulta epäpuhtauksina puhdistettuun jäteveteen ja puhdistamolietteeseen.

Jätehuollon mitta täynnä

Ongelmaan on nyt kyllästynyt myös jätehuolto, joka ei osassa Suomea suostu enää ottamaan Metsähallituksen retkikohteiden käymälöistä vessajätettä lainkaan vastaan.

Riihiahon mukaan esimerkiksi Tampereen jätehuolto on ilmoittanut, ettei se ota Metsähallituksen retkikohteiden vessajätettä vastaan, koska se sisältää muovia. Myös pääkaupunkiseudulla jätehuollon mitta on täynnä.

Jätehuollon kieltäytyessä käymäläjätteen käsittelystä, joudutaan jäte kuljettamaan poltettavaksi kauemmaksi, josta puolestaan syntyy runsaasti ylimääräisiä kustannuksia.

– Joistain kohteista on mahdotonta lähteä viemään jätettä poltettavaksi, jos matkaa tulee satoja kilometrejä, Riihiaho harmittelee.

Myös Asell kertoo tilanteen olevan ajankohtainen Lapissa. Jätehuolto on ilmoittanut, ettei halua ottaa käymäläjätettä vastaan.

– Ainakin Pyhä-Luoston sekä Inarin alueelta on tullut vastaava tieto, etteivät hyväksy sitä vessojen jätettä enää käymäläjätteeksi. Nyt mietimme ratkaisua miten asia hoidetaan, kyseessä on melko uusi asia, Asell pohtii.

Yhdeksi ratkaisuksi Metsähallitus puntaroi voitaisiinko käymäläjätettä saada puhdistettua jotenkin ennen kuin se päätyy jätteidenkäsittelylaitokselle.

Kosteuspyyhkeet kannettava pois pussissa

Tärkeimpänä on nyt kuitenkin puhutella ongelman lähdettä eli retkeilijöitä. Luontopalvelut vetoaa luontokohteissa liikkuvia suosimaan vessakäynneillä vain wc-paperia.

– Onneksi ongelma on helposti korjattavissa: lokasäiliökäymälöihin vain ja ainoastaan pissaa, kakkaa ja vessapaperia, painottaa Metsähallituksen Luontopalveluiden tuoteomistaja Riihiaho.

Jos kosteuspyyhkeitä on kuitenkin pakko käyttää, tulisi ne kaikki kerätä vaikkapa pussiin ja kantaa mukanaan pois, kuten muutkin roskat.

– Ihmiset ovat valveutuneita eivätkä yleensä jätä juurikaan roskaa luontoon. Samoin tulisi toimia näiden kosteuspyyhkeidenkin kanssa. Ymmärrän, että vessassa käytettyjä kosteuspyyhkeitä voi olla inhottava maastosta kantaa pois, joten ehkä ne kannattaakin säästää vain käsien pyyhkimiseen, Riihiaho summaa.

Jaa.
Exit mobile version