Datakeskuksen rakentaminen tehtäneen vaiheittain. Taloussuhdanteet ja sähköntarve voivat vaikuttaa aikatauluun.
Forssaan on suunnitteilla valtava datakeskus, jonka kapasiteetti olisi toteutuessaan 450 megawattia.
Suomen Datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho arvelee, että jättimäinen keskus maksaa vähintään 4,5 miljardia euroa. Hän arvioi, että rakentamiseen voi mennä todennäköisesti 10 vuotta tai pidempäänkin.
– Se rakennetaan ehkä vaiheittain. Ensin tehdään jotakin yksikkökokoja. Ne voivat olla kymmeniä megawatteja tai 100 megawattia. Sitten konseptia monistetaan eteenpäin, kuvailee Veijo Terho tapaa, miten Forssan palvelinkeskus voisi nousta täyteen tehoonsa.
– Laitos on niin iso, että sen täyttäminen kaikilla niillä koneilla vie paljon aikaa. Kyllä se venyy helposti vuosien projektiksi, Terho laskeskelee.
Lisäksi talouden suhdanteet ja sähköntarve ennättäisivät myös vaikuttaa rakentamisen aikatauluun.
Yksi megawatti maksaa 10 miljoonaa
Datakeskuksen rakentaminen on mittava investointi. Suomen Datakeskusyhdistyksessä käytetään laskukaavaa, jonka mukaan Forssaan haviteltavan keskuksen kustannukset olisivat vähintään noin 4,5 miljardia euroa.
Luku perustuu arvioon, että yksi megawatti rakennetaan noin kymmenellä miljoonalla eurolla.
Forssaan nousevaa palvelinkeskusta on kuvailtu Pohjoismaiden suurimmaksi. Se olisi huomattavan suuri Suomen mittakaavassa, jopa suurempi kuin Suomeen kaavaillut Microsoftin keskukset yhteensä.
Veijo Terho vertaa keskuksen kokoa vanhimpiin suomalaisiin ydinvoimaloihin, jotka ovat 420-megawattisia. Pohjoismaissa vastaavia suuria datakeskuksia ovat Tiktokin keskus Norjassa ja Facebookin keskus Ruotsissa.
Datakeskuksella lämmittäisi koko Forssan
Datakeskukset tuottavat paljon hukkalämpöä, joka voidaan hyödyntää muun muassa kaukolämpöverkossa.
– Tuon kokoisen laitoksen hukkaenergian määrä on niin järjettömän suuri, sillä voitaisiin Forssassa lämmittää kaikki ja silti jäisi vielä energiaa tarjolle yllin kyllin, Veijo Terho hymähtää.
Keskus voisi tuottaa lämpöä myös muille teollisuudenaloille, kuten kemianteollisuudelle tai isoihin kasvihuoneisiin.
Veijo Terho korostaa, että datakeskusten hiilijalanjäljen pienentäminen on tärkeää. Hukkalämmön talteenotto on olennainen osa prosessia.
Keskusten viilennyksessä Suomessa hyödynnetään yleensä ulkoilmaa. Hukkalämmön talteenotto voi myös auttaa viilennysprosessissa. Etelä-Euroopassa käytetään viilennykseen vettä, mutta Suomessa se ei ole yleistä.
Voimalinja kulkee datakeskuksen oven vierestä
Forssaan suunnitteilla olevan datakeskuksen etuna on se, että Fingridin 400 kilovoltin voimajohtoyhteys kulkee suunnitellun keskuksen tontin halki.
Kantaverkkoyhtiö on kuitenkin asettanut lähivuosiksi kapasiteettirajoituksia, jotka koskevat uusia isoja asiakkaita.
– Tilapäinen verkkokapasiteetti asettaa rajoitteita, mutta rakennamme koko ajan uusia kantaverkon 400 kilovoltin yhteyksiä. Lisää siirtokykyä ja uutta kapasiteettia saadaan Etelä-Suomeen noin vuoden 2028 aikana, lupailee asiakaspalvelupäällikkö Markus Talka Fingridiltä.
Näin ollen rajoitukset olisivat jo ohitse, kun Forssan jättikeskuksen ensimmäisiä vaiheita kytkettäisiin verkkoon.
Vaikka Forssan datakeskuksen teho on 450 megawattia, niin se on piikkiteho. Keskukset harvoin toimivat jatkuvasti tällä teholla, vaan todellinen käyttöaste on noin 60–70 prosenttia piikkitehosta.
Suomen Datakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho toivoo, että datakeskusten verotuskysymyksissä edettäisiin maltilla, jotta Suomi säilyttäisi houkuttelevuutensa suurten investointien kohteena jatkossakin.
