Lisääntyvä kulutus synnyttää uusia voimalahankkeita. Eri tuotantomuotoja ja kulutusjoustoja yhdistelemällä suurkuluttajille syntyy kilpailkykyinen kokonaisuus.
Kokkolaan suunnitellusta alumiinitehtaasta tulisi Suomen suurin sähkön käyttäjä. Nykyään listan kärjessä on Tornion terästehdas, johon verrattuna Kokkolan tehtaan kulutus olisi noin kaksinkertainen.
Alumiinitehdas nielisi projektin energiapartnerina toimivan Fortumin mukaan vuodessa 7 terawattituntia sähköä. Se vastaa Olkiluoto 1 :n tai Olkiluoto 2:n vuosituotantoa.
Koko Suomen sähkönkulutus oli vuonna 2023 yhteensä 79,8 TWh.
Projekti herättääkin kysymyksiä sähkön riittävyydestä ja vaikutuksista koko Suomen energiajärjestelmään.
Suomen etuna puhtaassa siirtymässä on, että tuotantoa voidaan lisätä runsaasti kilpailukykyiseen hintaan, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnitteluyksikön päällikkö Mikko Heikkilä.
– Uusi kysyntä mahdollistaa investoinnit uuteen tuotantoon, joten olennaista vaikutusta sähkön hintaan tai riittävyyteen tehtaalla ei olisi. Toki se edellyttää, että uusi kulutus on jossain määrin joustavaa ja mukautuu sähkön saatavuuteen. Koko tehdasta ei tarvitse sammuttaa kun ei tuule, mutta joustoelementtejä on syytä harkita.
Lisää: Kokkolaan suunnitellaan valtavaa alumiinitehdasta, joka työllistäisi 1 500 työntekijää
Fortum ei ole lähtenyt hankkeeseen kylmiltään, vaan asiaa on selvitelty jo pari vuotta.
Sähkön osalta selvitettävää on paljon. Millaista sähköä käytetään, mistä sitä hankitaan, vastaako uudesta sähköntuotannosta Fortum vai kolmas osapuoli ja paljonko tehtaan tarpeisiin on saatavilla vanhaa tuotantoa.
Fortumin suurasiakkaista ja markkinoista vastaavan johtajan Simon-Erik Olluksen mukaan ratkaiseva kysymys tehtaan kannalta on, miten kyetään yhdistelemään säästä riippuvaista uusiutuvan energian tuotantoa ja vakaata, esimerkiksi ydinvoimatuotantoa niin, että sähkön hinta on kilpailukykyinen.
– Tämä on jännittävä haaste, ja se on koko tämän energiamurroksen ytimessä. Miten rakennamme tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa vaihtelevan tuotannon määrä kasvaa ja kulutuksen pitää olla joustavampaa? Toisaalta tämän tapaiset laitokset eivät täysin pysty yksinään vaihtelevalla uusiutuvalla sähköllä toimimaan, koska silloin tehtaan ajotunnit tuskin riittävät kannattavaan liiketoimintaan.
Länsirannikko ihanteellinen paikka isolle sähkösyöpölle
Fingridin ennusteen mukaan sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2035 mennessä, mikä haastaa energiajärjestelmän.
– Maatuulivoiman hyväksyttävyyden pitää pysyä korkealla tasolla. Lisäksi sähköverkkoa on vahvistettava, että järjestelmä toimii kokonaisuutena, sanoo Mikko Heikkilä.
Tuulivoima keskittyy tällä hetkellä pohjalaismaakuntiin, ja sen vuoksi Kokkola olisi ihanteellinen paikka suurelle sähkön kuluttajalle.
– Siellä on paljon uusiutuvan energian tuotantoa. Kun uutta kulutusta sijoitetaan lähelle tuotantoa, se hillitsee verkon vahvistamistarpeita verrattuna siihen, että uusi kulutus sijoittuisi Etelä-Suomeen, sanoo Heikkilä.
Fortumin Ollus uskoo, että 2020-luku on suurten sähkön kulutus- ja tuotantohankkeiden suunnitteluaikaa ja toteutukseen hankkeita saadaan enemmän seuraavalla vuosikymmenellä.
Olluksen mukaan Suomi tarvitsee jatkossa paljon enemmän sään mukaan vaihtuvaa tuotantoa, mutta myös ydinvoimaa sekä joustokykyä kuten esimerkiksi pumppuvoimalaitoksia.
– Kilpailukykyinen sähkö ei synny yhdestä tuotantomuodosta. Kokonaisuus ratkaisee, millaisia ominaisuuksia sähköjärjestelmässä on ja miten niitä pystytään yhdistelemään järkevästi.
Suuret hintavaihtelut ovat pysyvä ilmiö
Simon-Erik Ollus herättelee käymään keskustelua sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Älykkäät sähkön ostajat pystyvät hankkimaan jatkossa hyviä kokonaisuuksia, mutta heikompaan asemaan jäävät kuluttajat ja sellaiset toimijat, jotka eivät osaa suunnitella riittävän pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Ollus.
– Miten varmistamme kuluttajalle, että hinta on kohtuullinen eivätkä hintavaihtelut ole äärimmäisiä? Tätä keskustelua olen pyrkinyt käymään julkisuudessa.
Lisää: Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä (Helsingin Sanomat)
Kokkolan alumiinitehdas ei ole ainoa suuri suunnittelupöydällä oleva hanke. Datakeskukset, vetyteollisuus ja muut teollisuuden hankkeet tarvitsevat jatkossa uutta energiaa, ja jo nyt esimerkiksi paikalliset energiayhtiöt ovat investoineet runsaasti kaukolämmön sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin.
– Se kertoo siitä, että nämä investorit näkevät sähkön hintakehityksen Suomessa lupaavana. Pitkän aikavälin hintanäkymä on Suomessa lupaava, sanoo Heikkilä.
