Kansainvälinen, hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES listaa kymmeniä keinoja, joilla yritykset voisivat palauttaa luonnon hyvinvointia.
Yritykset ovat isossa roolissa luontokadon pysäyttämisessä, hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES sanoo. Laaja raportti julkaistiin tänään maanantaina.
Raportin mukaan yrityksillä on paljon parannettavaa toiminnassaan luonnon hyvinvoinnin suhteen.
Vain alle prosentti julkisista yrityksistä käsittelee toimintansa vaikutuksia biodiversiteetiin raporteissaan.
– Kaikki yritykset ovat sekä riippuvaisia luonnosta että ne vaikuttavat luontoon. Luontovaikutuksista nousee yritysten liiketoiminnalle konkreettisia riskejä, joita ne eivät voi hallita, jos ne eivät tunne omia vaikutuksiaan, Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo.
Kotiaho seurasi IPBESin kokousta etänä Suomesta käsin. Kokous pidettiin viikonloppuna Manchesterissa.
IPBES on riippumaton, maiden hallitusten yhteinen YK:n alainen elin. Nyt julkaistua, paneelin raporttia on ollut tekemässä 79 asiantuntijaa eri maista.
Vuosina 1820–2022 eli noin kahdensadan vuoden aikana maailman talous on satakertaistunut noin 100 000 miljardiin euroon.
IPBESin mukaan talouskasvu on aiheuttanut luontokatoa, joka puolestaan uhkaa nyt paitsi taloutta myös ihmisten hyvinvointia.
Luonnon ihmisille tuottamia hyötyjä mittaavista 18 luokasta jopa 14 on heikentynyt.
– Kun nämä riskit tunnistetaan, voimme estää kuluja nousemasta kuten ruoan hintaa, kalliimpia vakuutusmaksuja ja talouden epävakautta. Nämä vaikuttavat perheisiin ja yhteisöihin kaikkialla, YK:n ympäristöohjelman johtaja Inger Andersen sanoo.
– Yritykset voivat muuttaa maailmantaloutta kestävämmäksi tai viedä meidät sukupuuton partaalle – luonnon lajien ja mahdollisesti myös ihmisen, raportin pääkirjoittajiin kuuluva Matt Jones maalailee.
IPBESin mukaan yrityksillä ei ole tällä hetkellä kannustimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen eikä niille myöskään koidu seuraamuksia siitä, että ne eivät pyri estämään toimintansa aiheuttamia luontohaittoja. Luontohaitat eivät useinkaan lankea yritysten itsensä maksettavaksi.
Paneelin mukaan luonnolle haitallisia tuista tulisi paneelin mukaan päästä eroon.
Yhteensä IPBES listaa raportissaan kymmeniä eri keinoja yrityksille parantaa luonnon tilaa. Viherpesun välttämiseksi on oleellista, että toimet läpinäkyviä ja uskottavia.
Luontolaki lisäisi ennakoivuutta
Suomi on sitoutunut kartoittamaan luonnolle haitalliset tuet ja poistamaan tai uudelleen kohdentamaan ne luonnon tilaa tukeviksi vuoteen 2030 mennessä. Sitoumus tulee YK:n luontokokouksen päätöslauselmasta.
Suomen luontopaneelin mukaan Suomeen tarvittaisiin ilmastolakia vastaava, kaikkia hallinnonaloja ohjaava luontolaki.
Janne Kotiahon mukaan se lisäisi ennakoivuutta sekä näkymän yli hallituskausien.
– Luontolaissa voitaisiin velvoittaa kaikki luontohaittaa aiheuttavat toimijat haittojen välttämiseen ja väistämättömien haittojen ylikompensointiin luonnolle, Kotiaho sanoo.
Ylikompensointi tarkoittaa, että yrityksen toiminta parantaa luonnon tilaa. Pelkkä kompensointi vain hyvittäisi syntyneet haitat.
Aiheuttaja maksaa -periaatteen toteuttamiseksi tarvitaan työkaluja. Luontopaneeli ehdottaa luontohaittamaksun, maankäytönmuutosmaksun ja erilaisten ekologisten kompensaatioiden käyttöönottoa.
Luontopaneeli säätäisi yrityksille ja muille kirjanpitovelvollisille organisaatioille velvollisuuden pitää kirjaa luontohaitoista. Siitä on saatu Suomessa jo kokemuksia pilottihankkeissa.
– Kirjanpidon vakiinnuttua me voisimme sen perusteella säätää luontohaittaveron tukemaan valtiontaloutta, Kotiaho ehdottaa.
