KANDARA/NAIROBI Nuorempana Javason Mburu, 28, haaveili lääkärin ammatista. Maanviljelijäksi ryhtyminen isän jalanjäljissä ei kiinnostanut.
Maanviljelijä hänestä kuitenkin tuli, ja nyt hänen tiluksillaan kasvaa Kenian ”vihreää kultaa”, avokadoja. Puita on 800. Niissä kasvavia avokadoja viedään etenkin Eurooppaan ja Lähi-itään.
Tila on Kandarassa noin 60 kilometrin päässä Kenian pääkaupungista Nairobista Mburun perheen mailla.
Mburu viittoo kohti hieman keskeneräistä taloa tilan pihamaalla.
– Tuollaisen talon rakentaminen vaatii paljon rahaa, hän sanoo.
– Suurimmalla osalla ihmisistä, joiden kanssa opiskelin, on yhä hankalaa. Olen ylpeä siitä, että olen maanviljelijä. Minulla on talo, jollaista heillä ei ole.
Mburu on ylpeä myös siitä, että hän pystyy työllistämään ihmisiä.
Mburun lääkärihaaveet päättyivät siihen, ettei hän pärjännyt koulussa riittävän hyvin. Lopulta Mburu opiskeli hankintaosaamista, siis ostamista ja myymistä.
Kenia kiipesi suurimpien viejämaiden joukkoon
Mburu aloitti viljelyn kasvattamalla maissia, papuja ja kahvia. Tienestit jäivät pieneksi, jopa miinukselle, hän kertoo.
Sitten hän keksi vaihtaa avokadoon. Isä lainasi pojalleen rahaa, jotta tämä pääsi alkuun.
Avokadoon on siirtynyt moni muukin. Se tuo viljelijöille paremmat tulot kuin moni muu kasvi. Ja koska avokado tietää rahaa, sitä kutsutaan myös vihreäksi kullaksi.
Avokadon kasvatukseen käytettävä pinta-ala Keniassa yli kolminkertaistui vuosina 2015–2022, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Kenia sopii avokadon kasvatukseen lämpötilojen puolesta.
– Toinen merkittävä tekijä on, että avokado sopii korkealla sijaitseville alueille, joilla sataa riittävästi, kuvaa Joseph K. Njuguna kenialaisesta maatalouden tutkimuslaitos Karlosta.
Hän johtaa Karlon puutarhatalouteen keskittyvää osastoa.
Avokadoja kasvatetaan Keniassa pääasiassa ylängöillä, noin 1 000–2 100 metriä merenpinnan yläpuolella.
Valtaosa tuotannosta tulee pienviljelijöiltä.
Alla oleva grafiikka näyttää, kuinka Kenian avokadovienti on kasvanut viime vuosina.
Viime vuonna Kenian vienti kasvoi liki 19 prosenttia, ja se kipusi maailman kolmanneksi suurimmaksi avokadon viejäksi, selviää FAOn tilastoista.
Alla oleva grafiikka näyttää maailman suurimmat avokadon viejät viime vuonna.
Yli puolet Kenian viennistä suuntaa Eurooppaan. FAOn mukaan Kenian avokadot ovat pärjänneet Euroopan markkinoilla hinnan vuoksi. Kenian avokadojen keskimääräinen vientihinta oli viime vuonna noin 27 prosenttia matalampi kuin toimitukset Perusta.
Kenialaisia avokadoja tuodaan myös Suomeen. Tämän vuoden tammi–elokuussa Keniasta tuotiin Suomeen yli 120 000 kiloa avokadoja, kertovat Tullin tilastot. Se on vain pari prosenttia Suomeen tuoduista avokadoista.
Kenian tuonti Suomeen vaihtelee rajusti: Viime vuonna avokadoja tuotiin alle 3 000 kiloa, vuonna 2021 liki 280 000 kiloa.
Vesi ei ole niinkään ongelma, varkaat ovat
Lokakuun lopussa Mburun avokadopuissa roikkuu raakoja, pieniä avokadoja. Mburu arvioi, että ne ovat poimintakypsiä maaliskuussa, jolloin aletaan korjata vuoden pääsatoa.
Vuoden toinen, pienempi sadonkorjuu on yleensä syys–lokakuussa.
Puiden välissä juoksee kasteluletkuja. Nyt niitä ei käytetä, koska on sadekausi. Valtaosan vuodesta puut kuitenkin tarvitsevat kastelua, Mburu arvioi. Alue on keskikuivaa. Hänen tiluksillaan on kaivo.
Avokadon kasvatusta on arvosteltu sen veden kulutuksesta. Viime keväänä vesiongelmat kärjistyivät maailman suurimmassa avokadon viejämaa Meksikossa, kun pienviljelijät ja asukkaat kävivät repimässä irti avokadoviljelmien kasteluvälineitä Michoacan osavaltiossa.
Yksi michoalainen asukas kertoi uutistoimisto AP:lle, ettei vettä riitä ihmisten käyttöön kuivuudesta kärsivällä alueella.
Joseph Njuguna tutkimuslaitos Karlosta sanoo, ettei avokadon kasvatuksen ole havaittu aiheuttavan Keniassa ympäristölle ongelmia, eikä se aiheuta huolta.
– Valtaosa tuotannosta nojaa yhä sadeveteen. Ei siis voi sanoa, että se häiritsisi ekosysteemiä käyttämällä pohjavettä. Avokado on täällä hyvin hyödyllinen kasvi, sanoo Njuguna.
Hänen mukaansa Keniassa ei ole tavallista, että viljelijöillä olisi kaivo kastelua varten. Kastelua harjoittavat voivat kerätä sadevettä talteen esimerkiksi keinotekoisiin patoaltaisiin.
Njuguna arvioi, että avokadon viljely tuottaa ympäristölle enemmän hyötyä kuin haittaa Keniassa.
Avokadoalan etujärjestön toimitusjohtaja Ernest Muthomi sanoo, että Keniassa ei ole veteen liittyviä konflikteja. Hänen mukaansa viljely on kestävää.
Arvostettu talouslehti The Economist kirjoitti kesällä, että Kenia pärjää hyvin kestävyysvertailussa. Lehden mukaan suurin osa tiloista käyttää alle sata litraa vettä avokadokilon kasvatukseen, mikä on selvästi globaalin keskiarvon alapuolella.
Yksi avokadonkasvatuksen ongelmista Keniassa ovat varkaat. Mburu kertoo menettäneensä viime vuonna kolme tonnia avokadoja varkaille. Se on iso määrä, sillä hän myi tilaltaan viime vuonna yhteensä 15 tonnia avokadoja.
– Se on valtava ongelma, ja hallituksen pitäisi tehdä sille jotakin, sanoo Mburu.
Nyt hän joutuu palkkamaan vartijoita tilalleen varkaiden takia.
Mburun mukaan myös ilmastonmuutos on iso ongelma. Se tekee satokausista huonommin ennustettavia.
Tavallisesti pääsatokausi alkaa maaliskuussa, mutta Mburun mukaan se voi myöhästyä pari kuukautta ilmastonmuutoksen vaikutusten takia. Ja jos näin käy, avokadoista ei välttämättä saa yhtä hyvää hintaa kuin aiemmin.
Viime aikoina Gazan sodasta johtuva levottomuus Punaisellamerellä on aiheuttanut logistiikkaongelmia avokadonviejille.
– Normaalisti saamme avokadot täältä Euroopan markkinoile 28 päivässä, mutta nyt kuljetukset kestävät jopa lähelle 50 päivää, kertoo Kenian avokadoalan etujärjestön toimitusjohtaja Ernest Muthomi.
Lisää työntekijöitä ja myyntiketju itselle
Mburun tila työllistää kiireisimpinä aikoina 10–15 ihmistä päivässä. Usein apuna on kaksosveli Kennedy Mburu.
Tilan tuotannon pitäisi kasvaa joka vuosi, sillä puut tuottavat enemmän hedelmää vanhetessaan.
Tulevaisuudessa Javason Mburu tahtoo laajentaa tilaansa isommaksi ja työllistää lisää väkeä. Hänen mukaansa alueella on paljon työttömiä.
Hän tahtoo myös opettaa ihmisille, pääasiassa nuorille ja naisille, kuinka avokadoja kasvatetaan. Ja lahjoittaa avokadon siemeniä paikallisille.
– Se on minun suunnitelmani. Että voin työllistää mahdollisimman monta ihmistä ja voimme kamppailla pahaa työttömyyttä vastaan, hän sanoo.
Eikä siinä kaikki. Lisäksi Mburu tahtoo päästä eroon välittäjistä, jotka nyt ostavat avokadot ja myyvät ne eteenpäin. Hän tahtoo viedä avokadonsa itse ostajalle Eurooppaan.
