sunnuntai, 19 toukokuun

Meriliikennettä häiritsevät huthit julistavat hyökkäävänsä Yhdysvaltoihin ja Israeliin liitettyihin aluksiin sekä Intian valtamerellä että Välimerellä.

Pohjois-Jemenissä valtaa pitävät huthikapinalliset näyttävät lujittavan asemiaan Lähi-idän jännittyneessä maailmantilanteessa. Iranin tukemat kapinalliset kiistelevät Jemenin hallinnasta Saudi-Arabian tukemaa hallitusta vastaan.

Neuvottelut Gazan aselevosta ovat kesken ja Iran ja Israel ovat vaarassa ajautua uuteen kostonkierteeseen huhtikuun vihollisuuksien jälkeen.

Huthit pitivät huhtikuussa kahden viikon ajan summittaista taukoa Punaisellamerellä liikennöiviin aluksiin tekemistään drooni- ja ohjusiskuista. Nyt kohteena ovat jälleen Israeliin liitettyjen alusten lisäksi myös Yhdysvaltain ja Britannian alukset. Maat ovat lähettäneet aluksiaan torjumaan huthien hyökkäyksiä Punaisellamerellä.

Shiialaiset huthit muodostavat vähemmistön 21 miljoonan asukkaan pääosin sunnilaisessa Jemenissä. Ryhmän painoarvo on kuitenkin kokoaan suurempi. Huthi-taistelijoita arvioidaan olevan noin 100 000, arvioi muun muassa yhdysvaltalainen tv-kanava CBS tammikuussa.

Kerromme tässä jutussa, miten huthien valta on kasvamassa alueella.

Suuntana Välimeri ja Intian valtameri

Varustamot ovat joutuneet huthien ohjusiskujen pelossa reitittämään rahtialuksiaan uudelleen muun muassa Afrikan eteläkärjen kautta.

Merireittien häirintä on siis onnistunut Punaisenmeren alueella. Huthien sotilastiedottaja Yahya Saree ilmoitti perjantaina, että jatkossa toiminta-alue ulotetaan Välimerelle.

– Eskalaatio alkaa välittömästi. Sen kohteena ovat Israeliin liitetyt alukset, jotka pyrkivät miehitettyjen palestiinalaisalueiden satamiin Välimeren puolelta, tiedottaja sanoi uutistoimisto AFP:lla.

Lähimmät Israelin satamat sijaitsevat noin 2 000 kilometrin päässä Jemenin pohjoisosista, joten toistaiseksi on epäselvää, kuinka todennäköisiä huthien iskut Välimerelle ovat.

Huthikapinallisten asearsenaalissa tiedetään olevan ohjuksia, joiden kantama on 1 600– 1 900 kilometriä. Iranilaiset Shahed-136-droonit voivat taittaa pisimmillään noin 2 000 kilometrin matkan.

Huthijohto ilmoitti aiemmin viime viikolla, että iskuja voidaan tehdä myös Intian valtamerellä. Sotilastiedottaja Yahya Sareen mukana tärkein kohde on kuitenkin edelleen Punainenmeri ja Adeninlahti.

Iskut kauppa-aluksiin kasvattaneet suosiota

Jemenin huthikapinalliset aloittivat hyökkäykset merellä marraskuussa tuen osoitukseksi palestiinalaisten äärijärjestö Hamasille, joka teki iskun Israelin puolelle lokakuussa. Terroriteon seurauksena Israel aloitti laajan sotilasoperaation Gazassa.

Huthit kontrolloivat kahtia jakautuneen Jemenin pohjoisosaa ja pääkaupunkia Sanaata. Laivojen häirintä on nostanut ryhmän suosiota sen hallitsemilla alueilla.

Saksalainen Deutsche Welle -radiokanava haastatteli tämän kuun alussa Yhdysvaltain ulkoministeriön turvallisuusanalyytikkoa ja resurssikeskuksen johtajaa Hisham al-Omeisya.

– Heidän kannatuksensa on noussut Gazan palestiinalaisten tukemisen seurauksena. Nyt he hyödyntävät myötätuulta ja suuntaavat uusille alueille rekrytoimaan lisää jäseniä, kommentoi Hishan al-Omeisya.

Hän muistuttaa, että Jemen on edelleen maailman köyhimpiä maita. Aseisiin ja varusteluun uppoavat rahat ovat poissa ruokapulasta ja kehnosta terveydenhuollosta kärsiviltä jemeniläisiltä.

Tämän viikon maanantaina 200 avustusjärjestöä vetosi Jemenin noin kolmen miljardin dollarin avun puolesta. Avuntarve on suuri sekä Saudi-Arabian tukeman Jemenin hallituksen että huthien alueilla.

Iranin ohjukset nostavat iskukykyä

Iran on huthien merkittävä aseistaja ja taloudellinen tukija. Asetoimitukset saattavat kuitenkin vähentyä tulevaisuudessa Iranin ja Israelin välisen jännitteen vuoksi. Iran tarvitsee aseita omille asevoimilleen eivätkä huthit ole ainoa Iranin sotilaallisesti ja taloudellisesti tukema ryhmä.

Myös Venäjä on kiinnostunut Iranin asetuotannosta. Iran toimitti helmikuussa satoja ballistisia ohjuksia Venäjälle. Kauppaan kuului uutistoimisto Reutersin muun muassa lyhyen kantaman Fateh-110-ohjuksia Venäjälle.

Toistaiseksi huthien hyökkäyksiin näyttää kuitenkin riittävän aseistusta.

Huthit väittävät paljastaneensa vakoojien verkoston

Yhdysvallat julisti huthit alkuvuodesta terroristijärjestöksi. Vahvistuva kannatus omalla alueella rohkaisee huthijohtoa yhä näyttävämpiin toimiin.

Myös järjestön sisäinen tiedustelu näyttää tehostuvan. Maanantaina huthien Saba-uutistoimisto kertoi huthiliikkeen paljastaneen marraskuusta saakka toimineen Yhdysvaltain ja Israelin hyväksi vakoilleen verkoston ja pidättäneen epäiltyjä.

Saban mukaan epäiltyjä on parikymmentä. Sosiaalisessa mediassa on kuvia pidätetyistä, mutta tietoja ei ole voitu vahvistaa.

Johtajaa kutsutaan ”aaveeksi”

Huthien menestystä merireittien häirinnässä selittää myös kulttimainetta nauttiva johtaja.

Huthijohtaja Abdul-Malik al-Houthi on noussut nuorten huthimiesten keskuudessa sankariksi ja legendaksi. Mainetta siivittävät uutiset alusten muuttuneista reiteistä.

Al-Houthilla on kannatusta laajemminkin palestiinalaisia tukevissa Lähi-idän valtioissa, kertoo muun muassa yhdysvaltalainen The Atlantic-uutissivusto.

Huthien hengellinen ja poliittinen johtaja on onnistunut kohottamaan kovasta työttömyydestä ja näköalattomuudesta kärsivien muslimimiesten itsetuntoa.

Nelikymppinen huthijohtaja välttelee julkisuutta ja kansainvälisiä ulkomaisia tapaamisia. Abdul-Malik al-Houthi tunnetaankin lempinimellä ”aave” salamyhkäisyytensä vuoksi.

Lähteet: AP, Reuters, AFP

Jaa.
Exit mobile version