Jenny Österlund, 33, synnytti esikoisensa Lohjan sairaalan synnytysosastolla neljä vuotta sitten. Tänä vuonna hän tuli uudelleen raskaaksi, mutta sairaala ei tuntunut enää sopivalta synnytyspaikalta. Siksi Österlund päätti synnyttää kuopuksensa kotonaan Raaseporin Tammisaaressa.
Pikkuveli-nimellä toistaiseksi kulkeva vauva syntyi perheen vierashuoneessa kahden kotikätilön avustuksella pari viikkoa sitten.
– Koti on aina koti. Täällä tunnen olevani turvassa. Esikoisen synnyttäminen sairaalassa oli hyvin stressaava kokemus. Koko sairaalamaailma tuntuu minusta hyvin vieraalta ja epämukavalta.
Suomessa syntyy vuosi vuodelta enemmän lapsia sairaaloiden ulkopuolella samaan aikaan, kun syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla.
Esimerkiksi suunniteltujen kotisynnytysten määrä on THL:n ennakkotilaston mukaan nelinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Määrä on kuitenkin edelleen pieni, sillä viime vuonna suunniteltuja kotisynnytyksiä tilastoitiin Suomessa vajaat 150, kun kaikkiaan lapsia syntyi reilut 43 000.
Viime vuonna Valviraan tuli alle kymmenen kotisynnytystä koskevaa kantelua tai ilmoitusta epäkohdasta. Vielä muutama vuosi sitten tämäntyyppisiä yhteydenottoja ei tullut vielä lainkaan.
Yleensä yhteydenottaja on joku muu terveydenhuollon työntekijä kuin synnytyksessä avustanut kätilö. Ilmoituksia on tullut myös muilta henkilöiltä, esimerkiksi synnyttäjien ystäviltä, mutta ei yleensä itse synnyttäjiltä.
– Yleensä asia koskee vastasyntyneen vointia, jotain puutetta synnytystilanteessa tai komplikaatioita. Jos kotisynnytyksestä on siirrytty sairaalaan, siitä saattaa myös tulla meille ilmoitus, Valviran johtava asiantuntija Leena Kinnunen kuvailee.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Jukka Uotila toimii Valviran asiantuntijalääkärinä. Hän uskoo yhteydenottojen yhä lisääntyvän kotisynnytysten määrän kasvaessa. Uotila kommentoi asiaa sähköpostitse.
Hän näkee kotisynnytyksissä useita riskejä. Esimerkiksi, jos synnytys ei etenekään toivotusti, on siirryttävä sairaalaan kesken synnytyksen. Myös sikiön hapenpuute voi Uotilan mukaan jäädä kotioloissa huomaamatta.
Julkinen terveydenhuolto suosittelee odottaville äideille aina ensisijaisesti sairaalasynnytystä eikä yhteiskunta tue kotisynnytyksiä Suomessa millään tavalla. Esimerkiksi synnytyksessä tarvittavien lääkkeiden reseptit on synnyttäjien hankittava yksityisvastaanotoilta.
Kätilöyrittäjiä on yhä enemmän
Synnytysosastojen väheneminen ja kiireen lisääntyminen on saanut monet kätilöt pohtimaan yrittäjyyttä ja kotikätilön uraa esimerkiksi juuri Lohjan sairaalan synnytysosastolla.
Lahtelainen Maiju Starck oli yksi Suomen ensimmäisistä muita työllistävistä kätilöyrittäjistä 12 vuotta sitten.
– Kyllä kätilöitä varmasti mietityttää se, minkälainen toimintakulttuuri, paine ja kiire sairaaloissa on. Itse ainakin perustin oman yrityksen, jotta voin tehdä työtäni oman ideologiani mukaan, ilman kiirettä.
Starckin nykyään jo kolmella paikkakunnalla toimiva yritys tarjoaa alkuraskauden seurantaa, raskausajan ultraäänitutkimuksia, synnytyspelkokeskusteluja sekä synnytysvalmennusta.
Kotisynnytyksiä Starck itse tai hänen yrityksensä ei hoida, mutta hän pitää sitä turvallisena vaihtoehtona, tietyin edellytyksin.
– Useiden tutkimusten mukaan kotona synnyttäminen voi olla yhtä turvallista kuin sairaalassakin, kunhan raskaus on edennyt normaalisti ja synnyttäjä on terve.
Seuraamukset vaihtelevat ohjauksesta toimintakieltoon
Kaikki viime aikoina Valviraan tehdyt kotisynnytyksiä koskevat ilmoitukset ja kantelut ovat olleet aiheellisia, eli johtaneet seuraamuksiin.
– Tarvittaessa selvitämme kotisynnytystä ja kotikätilön ammatinharjoittamista jälkikäteen. Jos toteamme epäasianmukaisuuksia, seurauksena voi lievimmillään olla hallinnollista ohjausta, Valviran johtava asiantuntija Kinnunen toteaa.
Jos Valvira toteaa potilasturvallisuuden vaarantuneen vakavasti, virasto voi antaa kirjallisen varoituksen, rajoittaa kätilön ammatinharjoittamisoikeutta, poistaa sen kokonaan tai kieltää kotisynnytysten hoitamisen.
Näitä seuraamuksia Valvira on myös antanut.
Ainakin osa kotikätilöistä on turhautunut Valviran selvityspyyntöihin ja toiminnan ajoittain kohtuuttomalta tuntuvaan ”syynäämiseen”. Kotikätilöt toivovat jouhevaa yhteistyötä sairaaloiden synnytysosastojen kanssa vastakkainasettelun sijaan.
Yksi heistä on porilainen Eliisa Karttunen.
– Meitä ammattikuntana huolettaa se, että sairaalaan siirtyminen kesken synnytyksen voi aiheuttaa synnytystä hoitaneelle kotikätilölle ongelmia ja tämä saattaa jatkossa nostaa sairaalaan siirtymisen kynnystä.
Esimerkiksi Karttusesta vuonna 2018 tehdyn kantelun käsittely kesti kaikkiaan neljä vuotta aluehallintovirastossa ja Valvirassa. Mitään huomautettavaa varsinaisesta kätilötyöskentelystä ei kuitenkaan löytynyt.
Maiju Starck huomauttaa, että osa synnyttäjistä saattaa synnyttää mieluummin jopa yksin kuin sairaalassa.
– On riski, että tällaiset vapaasynnytykset tulevat lisääntymään, jos kotikätilöiden työ tehdään mahdottomaksi. Sen näen todella isona uhkana synnyttäjien turvallisuudelle.
Sairaalasynnytyksistä tulee kanteluita Valviraan määrällisesti suurin piirtein saman verran kuin kotisynnytyksistä, vaikka sairaaloissa syntyy lapsia monisatakertainen määrä kotioloihin verrattuna.
Luvut eivät kuitenkaan ole vertauskelpoisia, koska sairaaloissa tapahtuneista laiminlyönneistä voi kannella myös aluehallintovirastoihin. Sairaalasynnytysten osalta Valviran käsittelyyn päätyvät vain kaikkein vakavimmat tapaukset eli vammautumiseen tai kuolemaan johtaneet hoitovirhe-epäilyt.
Kotonaan synnyttänyt Jenny Österlund myöntää miettineensä etukäteen sitä, että joku asia menisi pieleen.
– Suljin ne ajatukset pois mielestäni ja keskityin kokemukseen. Kaikki meni hyvin, koska kaikki oli hyvin. Olen myös valmis synnyttämään kotona uudestaan, jos saamme vielä lisää lapsia.
