Jimmy Carter teki elämänsä aikana Afrikkaan 43 matkaa. Hänet muistetaan taistelustaan tartuntatautien kuten aiemmin yleisen isorokon nujertamiseksi.
Entisen presidentin Jimmy Carterin valtiolliset hautajaiset jatkuvat tänään toista päivää Yhdysvalloissa.
100-vuotiaana kuolleen presidentin elämäntyötä muistetaan ympäri maailman, erityisesti Afrikassa.
Toisin kuin seuraajansa, Carter piti virkakaudellaan vuosina 1977–1981 ja myös sen jälkeen tärkeänä suhteita nopeasti kehittyvään maanosaan.
Hän vieraili Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Liberiassa ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä vuonna 1978. Hän tapasi afrikkalaisia johtajia jo senaattorikaudellaan.
– Olemme sivuuttaneet Afrikan liian kauan, Carter sanoi demokraattien kansalliselle komitealle ensimmäisenä virkavuotenaan.
Yhdysvaltain nykyjohtajista presidentti Joe Biden vieraili Angolassa ja Kap Verdellä viime vuonna. Sitä ennen presidentti Barack Obama vieraili Keniassa ja Etiopiassa vuonna 2015.
Puuvillapeltojen katkera historia vaikutti Afrikka-kiinnostukseen
Asiantuntijoiden mukaan Carterin Afrikka-politiikan muodostumiseen vaikuttivat osin hänen nuoruudenkokemuksensa Georgiassa.
Eteläisessä osavaltiossa rotusyrjintä oli yleistä 1920- ja 1930-luvuilla. Yhdysvaltain sisällissodan perintö vaikutti edelleen vahvana. Pohjoisen osavaltiot olivat vaatineet etelän puuvillaplantaasien omistajilta orjien pakkotyöstä luopumista ja kansalaisoikeuksia.
Kansainvälisessä politiikassa elettiin Carterin kaudella kylmän sodan jälkimaininkeja. Länsi ja Neuvostoliitto kiistelivät Afrikan valtioiden etupiirijaosta. Luonnonvarat kiinnostivat suurvaltoja jo tuolloin. Presidentti Carter piti kuitenkin esillä ihmisoikeuksia Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.
Hän korosti Afrikan oikeutta päättää tulevaisuutensa suunnasta. Presidentti tuki voimakkaasti muun muassa Zimbabwen siirtymistä brittien siirtomaasta ja valkoisten vähemmistövallasta itsenäiseksi valtioksi vuonna 1980.
Zimbabwen itsenäistymisen tukemisesta porttikieltoon
Hän luonnehti entisen Rhodesian muutosta ”suurimmaksi yksittäiseksi onnistumiseksi ”.
Suhteet itsenäisyysjohtajaan ja ensimmäiseen pääministeri Robert Mugabeen heikkenivät kuitenkin 1980-luvulla. Mugabe hallitsi talouskaaokseen suistunutta maata itsevaltaisin ottein ja diplomaattitehtävissä työskennelleelle Carterille annettiin jopa maahantulokielto.
Maailman väkirikkaimmassa maaassa Nigeriassa Carter sai valtiovierailullaan vuonna 1978 erittäin lämpimän vastaanoton. Hän vitsaili aloittavansa pähkinänkasvatuksen isäntänsä presidentti Olesegun Obasanjon kanssa. Presidentin perhe työskenteli monen muun georgialaisen tavoin pähkinätuotannossa.
Monet afrikkalaiset johtajat saivat kutsuja Valkoiseen taloon.
– Ilmassa on rohkaisevaa ja virkistävää raikkautta, kiitteli Washingtonissa vieraillut Sambian presidentti Kenneth Kaunda.
Afrikan terveydenhuollon edistäjä
Entisen presidentin Afrikka-linjaukset ovat ajankohtaisia jälleen, kun myös Kiinan mielenkiinto Afrikan luonnonvaroihin ja markkinoihin on kasvussa. Kilpajuoksu on kiihtymässä. Edelleen ajankohtaista on myös terveydenhuollon parantaminen.
Presidentti Carterin ja hänen vaimonsa Rosalynn Carterin vuonna 1982 perustama säätiö on toiminut pitkäjänteisesti muun muassa vaalitarkkailu- ja rauhanedistämistehtävissä. Säätiö taistelee myös trooppisten tautien nujertamiseksi.
Carter julisti erityiseksi tavoitteekseen hävittää ihmiskunnasta loismadon aiheuttama drakunkuliaasi. Tauti tunnetaan myös nimellä guineanmato. Se tarttuu likaisesta juomavedestä.
Tässä tavoitteessaan presidentti onnistui lähes täydellisesti. Esimerkiksi Afrikan toiseksi väkirikkaimmassa maassa, 110 miljoonan asukkaan Etiopiassa ei löydetty toissa vuonna, vuonna 2023 ainuttakaan tartuntaa.
AP
