Tiukan kylässä, Kristiinankaupungissa Pohjanmaalla, tavallinen peltihalli kätkee sisäänsä erikoisen rakennelman: täällä on bunkkeriksi muunnettu, puuverhoiltu merikontti, jonka sisältö on suunniteltu eloonjäämistä varten.
Kyse on 14 pelkistetystä neliöstä, joiden uumeniin on upotettu kaikki, mitä eloonjäämiseen tarvitaan – ilmanvaihtokoneineen, sulkutelttoineen ja ilmanpaineventtiileineen.
Bunkkerin rakentaja, Jomekin yrittäjä Johnny Appel kertoo nähneensä ruotsalaisessa lehdessä artikkelin yrittäjästä, joka rakentaa yksityisille bunkkereita poikkeustilanteita varten.
– Ajattelin, että minä kokeilen samaa Suomessa, kertoo Appel.
Ei virallinen väestönsuoja
Virallisille väestönsuojille on tarkat rakennustekniset vaatimukset ja luokitukset.
Appelin mukaan tämä bunkkeri on rakennettu virallista S1-standardia mukaillen, mutta se on standardia pienempi, eikä sitä näin ollen voi kutsua väestönsuojaksi.
Siksi hän kutsuu sitä bunkkeriksi.
Appelin laskelmien mukaan pahan paikan tullen bunkkeri voi antaa suojan 18 henkilölle.
Viimeistelyt päälle tulevine betonivaluineen on määrä tehdä aina bunkkerin lopullisella sijoituspaikalla.
Myyntihinta liikkuu 50 000–90 000 välillä.
– Riippuen siitä, millaisen varustetason ostaja haluaa.
Sota sai pohtimaan oma turvallisuutta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti varautumisen puheenaiheeksi Omakotiliitossa.
Kiihkein soittorumba ajoittui sodan alkuvaiheeseen, mutta eri puolilta Suomea tulee yhä kyselyjä siitä, mitä tehdä, jos jotain isompaa tapahtuu, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Sota havahdutti miettimään omaa turvallisuutta myös muiden mahdollisten uhkien varalta.
– Moni ei tiedä, miten toimia ja mihin lähteä, sanoo Silander.
Väestönsuojien kuntoa herättiin tarkastelemaan myös kiinteistöissä, joissa ne lakisääteisesti pitää olla, sanoo Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia.
– Aiemmin väestönsuojia pidettiin välttämättömänä pahana, Haltia sanoo.
Varautumista on hyvä miettiä naapuruston kanssa
Omakotiliiton toiminnajohtaja Marju Silander ei ole törmännyt yksityisiin väestönsuojiin. Jotain hankkeita oli pari vuotta sitten vireillä, mutta niiden toteutumisesta ei Silanderilla ole tietoa.
Hän ei pidä mahdottomana ajatusta, etteikö suoja omalla tontilla voisi kiinnostaa ihmisiä.
– Miksei, jos tontilla on tilaa ja rakennuslupaa. Erityisesti uutta rakennettaessa tällaista on mahdollista pohtia.
Helpoin varautumisohje omakotiasujalle on kuitenkin miettiä valmiiksi, miten mahdollisessa poikkeustilanteessa toimisi ja mieluiten tehdä se yhteistyössä naapuruston kanssa.
– Yhteistyö ja keskustelu hälventää hädän tunnetta.
Silander muistuttaa, että lähtökohtaisesti omakotiasujat ovat taajamia paremmassa suojassa.
– Omakotiasukasta saattaa jopa koskea velvollisuus vastaanottaa muita poikkeusoloissa, sanoo Silander.
Haja-asutusalueilla väestönsuojat ovat harvassa
Toistaiseksi Appelin bunkkerille ei ole löytynyt ostajaa, vaikka kyselijöitä on hänen mukaansa riittänyt.
– Asiakkaita voisivat olla omakotiasujat, rivitalot tai yritykset, listaa Appel.
Käytännössä Appel tarkoittaa ostajilla kohteita, joita laki ei velvoita väestönsuojan rakentamiseen.
Velvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan, vahvistaa Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia.
Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin tulee tehdä väestönsuoja. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia ei juuri ole.
– Omakotitaloilla velvoitetta ei ole, mutta jokainen voi halutessaan varustaa talonsa suojalla, sanoo Haltia.
