Yhä useamman keskituloisen talous on ajautunut todella tiukoille viime vuosina, sanoo Danske Bankin ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Pienituloisista kotitalouksista 42 prosenttia ilmoitti pankin kyselyssä, ettei selviäisi edes yhtä kuukautta ilman tuloja. Osuus oli kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaavassa kyselyssä kolme vuotta aiemmin.
Keskituloisista samoin vastasi 21 prosenttia, kun kolme vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.
Kyselytutkimuksen toteutti pankille YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostilla noin 2 000 vastaajalta tammikuussa 2025. Tulosten keskimääräinen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Talouden liikkumavara on kaventunut myös keskituloisilla kotitalouksilla, kun monet elämisen kustannukset, kuten ruuan ja energian hinta sekä korot ovat nousseet merkittävästi.
Vuodesta 2022 alkaen säästöjä on jouduttu käyttämään elämiseen, Kivipelto arvioi.
Naisista lähes joka kolmannelta puuttuu puskuri
Naisissa kokonaan säästöttömiä on enemmän kuin miehissä, ja osuus kasvoi Dansken kyselyssä kolmen vuoden takaiseen verrattuna neljä prosenttiyksikköä 32 prosenttiin.
Miehissä sen sijaan säästöttömien osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin.
Ovatko naiset vastuuttomampia rahankäyttäjiä kuin miehet?
Siitä ei ole kyse, vaan naisten keskimäärin pienemmistä tuloista, ekonomisti vastaa.
– Naisia on pieni- ja keskituloisissa, pois lukien aivan pienituloisin viisi prosenttia, paljon enemmän kuin miehiä.
Työttömänä miehiä on naisia enemmän, mutta naistenkin työllisyys on kehittynyt viime vuosina melko epäsuotuisasti muun muassa sosiaali- ja terveysalan säästöjen takia, hän muistuttaa.
Lisäksi sosiaaliturvan leikkaukset kurittavat useammin naisia kuin miehiä. Ne ovat heikentäneet erityisesti osa-aikaisten työntekijöiden ja pienituloisten lapsiperheiden taloudellista tilannetta.
Naiset vastaavat miehiä useammin esimerkiksi sijoituksista kysyttäessa, että heillä ei ole varaa sijoittaa.
Kiinteiden elinkustannusten merkittävä nousu jättää sitä vähemmän liikkumavaraa talouteen, mitä pienempiä tulot ovat.
– Kustannusten nousu on vetänyt kaikkien pienituloisten tilanteen hankalaksi, Kaisa Kivipelto sanoo.
Puskurin säästäminen on helpottunut, ainakin työllisillä
Taloudellista puskuria kannattaisi olla säästössä noin neljän kuukauden menoja vastaava summa, Kaisa Kivipelto neuvoo.
Vähintään tämän verran puskuria on kyselyn mukaan hieman yli kolmanneksella.
Puskurin suhteuttaminen omiin menoihin on järkevää, koska kotitalouksia on hyvin erilaisia, hän sanoo.
– Osalla on omakotitalo, kesämökki ja auto, joista voi koitua yllättäviä kuluja, ja toisilla taas menot ovat huomattavasti pienempiä.
Säästäminen vaatii oman talouden hallintaa ja malttia, Kivipelto sanoo. Aloittaa voi vaikka kerryttämällä yhden kuukauden menoja vastaavan summan.
– Ensin pitää tietenkin tietää, kuinka paljon rahaa kuukaudessa kuluu.
Puskurin säästäminen on nyt hieman helpompaa kuin pari vuotta sitten, koska inflaatio on hidastunut, korot ovat laskeneet ja palkankorotuksista on sovittu monilla aloilla.
Ainakin heillä, joilla töitä on.
– Jos on töitä ja asuntolainaa, niin pikku hiljaa alkaa näkyä, että korontarkistuksen myötä käteen voi jäädä kymppejä tai jopa satasia enemmän kuin aiemmin.
Ekonomisti: Parempaan suuntaan mennään
Kuluttajien luottamus talouteen on ollut pitkään alhainen, eivätkä korkojen lasku tai ostovoiman kohentuminen ole sitä juuri nostaneet.
Se ei ole ihme, sillä kriisitunnelmissa on oltu jo vuosia, Kivipelto sanoo.
– Ensin oli korona, sitten inflaatio, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja geopolitiikan myllerrys, ja on nähty dramaattisia otsikoita politiikasta ja taloudesta.
Nyt ollaan Kivipellon mukaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Kuluttajien optimismi herää hänen mukaansa hiljalleen.
Moni on työttömänä tai pelkää työttömäksi joutumista, joten työllisyyden koheneminen ja avoimien paikkojen määrän kasvu voisivat auttaa, hän arvioi.
Kuuntele alla olevasta Ykkösaamusta, mikä naisten ja miesten välistä palkkaeroa selittää.
Miksei naisille makseta yhtä paljon palkkaa kuin miehille?