Lapissa virtaava Kemijoki on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljon. Ongelmia on syntynyt, kun vesivoimayhtiöt säätelevät virtaamia tiheästi sähkön tarpeen mukaan ja suunta on paikallisten mukaan vuosi vuodelta huonompi.
Juoksutusten määrän lisääntyminen näkyy esimerkiksi Kemijärvellä, Seitakorvan ja Pirttikosken voimalaitosten väliin sijoittuvassa Juujärven kylässä, kertoo paikallinen Tomi Juujärvi. Hänen kotirannassaan ei enää juoksutusten vuoksi voi uida, koska rannat on kivetetty.
– Rannat kuluvat, vaikka niitä on suojattu. Juoksutuksilla on ollut negatiivisia vaikutuksia kaloille. Myös vesilintujen ja kahlaajien pesintä häiriintyy, kun pesät tuhoutuvat. Yhtäkkiä juoksutukset voivat kasvaa niin, että verkot lähtevät virran mukana ja veneet rannasta, Juujärvi kertoo.
Talvella juujärveläisten elämää hankaloittavat puuttuvat jäätiet. Vielä 2000-luvun alussa jäätiet olivat käytössä lähes joka talvi useiden kuukausien ajan.
– Tässä alueella on kolme velvoitejäätietä, mutta niistä ei tälle talvelle kahta saatu tehtyä, vaikka tammikuu oli Lapissa kylmin lähes neljäänkymmeneen vuoteen, Juujärvi ihmettelee.
Alueella toimivan Pirttikosken voimalaitoksen vesiluvassa määrätään, että säännöstely ei saa estää talvitieliikennettä kolmessa kohdassa Kemijoella. Kyse on vesiluvan velvoitteesta, joka liittyy voimalaitoksen aiheuttamien haittojen kompensointiin.
Juujärvi toivoo, että vesivoimayhtiöt alkaisivat noudattaa EU:n vesipuitedirektiiviä. Se edellyttää vesistöiltä hyvää ekologista tilaa tai vähintään hyvää saavutettavissa olevaa tilaa voimakkaasti muutetuissa vesissä. Lapin ely-keskus luokitteli Kemijoen vesistön tilan tyydyttäväksi vuonna 2022.
Juujärvi katsoo, että tällä hetkellä lyhytaikaisäännöstelyn myötä, lupaehtoja ei noudateta.
– Me tässä Seitakorvan alapuolisessa vesistössä otamme kaikki ne veden tuomat asiat vastaan niin hyvässä kuin pahassa, erityisesti humus ja haitta-aineet, kuten elohopea.
Virran varastamat katiskat
Kemijoen sivuhaarassa, Kitinen-joen varrella ikänsä asuneelle sodankyläläiselle Jorma Kaaretkoskelle ovat samat hankaluudet tuttuja.
Talviaikaan joen käyttö Kitisen alueella on Kaaretkosken mukaan melko vähäistä, koska juoksutusten vuoksi joki ei jäädy kunnolla eikä siksi jäälle ole asiaa. Kesällä puolestaan hankaloituu pyydyskalastus.
Sodankylän kalatalousalueen puheenjohtajana toimiva Kaaretkoski tietää myös tapauksen, jossa paikallisten kalastajien katiskoja uskottiin joutuneen varastetuiksi, niiden kadottua äkisti. Syyllinen löytyi kuitenkin nopeasti muuttuneista virtauksista, joiden matkaan katiskat olivat lähteneet. Pyydykset löytyivät lopulta noin viisi kilometriä alajuoksulta.
Joissain tapauksissa virtaamat ovat kasvaneet hetkessä niin nopeasti, että vedenkorkeus on noussut kotirannassa yli 40 senttiä ja veneitä on kaatunut ympäri. Kaaretkosken mukaan näitä on kuitenkin ollut harvassa ja Kemijoki oy on tietoinen ongelmista.
– Yhteistoimintaa on kehitetty. Tässä kun jokivarressa asutaan, niin kyllä niille herroille voi soittaa melkeinpä koska vaan ja he yrittävät korjata tämmöisiä tilanteita. Ei näistä asioista voi räksyttää, vaan yritetään sovitella, Kaaretkoski tuumaa.
Lupaviranomaisen puututtava tilanteeseen
Rovaniemen Rautiosaaressa yli 30 vuotta asuneelle Reijo Saarelle suhde Kemijokeen on ollut pitkä ja läheinen. Keski-Kemijoen kalatalousalueen puheenjohtajana toimiva Saari kokee joen muuttuneen merkittävästi vuosien saatossa.
Liikkuminen joella on talviaikaan muuttunut vaaralliseksi. Kesällä puolestaan juoksutukset haittaavat kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä.
Saari toivoo lupaviranomaisen tarttuvan asiaan. Esimerkiksi Oulujoella kunta-aloitteen pohjalta kolme alajuoksun kuntaa on tehnyt vesiviranomaiselle esityksen nykyisen lyhytaikaissäännöstelyn lieventämisestä ja asia on edennyt lupaavasti.
– Mehän tarvitsemme säätövoimaa, sitä ei voi kieltää kukaan. Mutta nyt tilanne on se, että voimayhtiöllä on suurin käyttö Kemijokeen, eikä tänne kohta muita käyttäjiä mahdu.
Kyläläisten ja vesivoimayhtiön yhteinen viestiryhmä
Kemijoen sivuhaara, Kitinen, on puolestaan poikkeuksellinen alue, sillä sen asukkailla on yhteinen Whatsapp-ryhmä Kemijoki oy:n kanssa.
Kemijoki-yhtiöstä tarkennetaan, että alueen Whatsapp-ryhmässä tiedotetaan pääosin päivittäisten juoksutussuunnitelmien poikkeamista eli jos patoluukut avataan tai suljetaan toisin kuin on suunniteltu. Käyttäjille ei kuitenkaan tiedoteta laitosten juoksutusajankohtia.
– Ryhmä perustettiin, koska Kitisen jokialue poikkeaa huomattavasti Kemijoen pääuomasta. Kitinen on kapea joki ja virkistyskäyttö on erittäin vaikeaa, jos tuotannon ja virkistyskäytön yhteensovittamista ei ole tehty, kertoo Kemijoki oy:n jatkuvuuden hallinnan ja ICT-yksikön johtaja Heikki Poikela.
Vastaavaa Whatsapp-rinkiä ei Poikelan mukaan voida muilla Kemijoen kylien alueilla ottaa käyttöön, vaan kyse on Kitisellä poikkeuksesta. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita.
Sen sijaan jokivarren asukkaat ovat itse tarvittaessa yhteydessä vesivoimayhtiöön tyypilllisesti sähköpostitse, puhelimitse tai verkkosivujen kautta. Puhelujen määrä on Kemijoki-yhtiön mukaan ollut vähenemään päin.
Poikela kokee, että jokivarren asukkaat ovat yhteistyöhalukkaita. Kemijoki-yhtiö on aloittanut kevätkiertueen, jossa yhtiön väki vierailee kyläyhteisöissä.
– Kyllä meillä on aika avoin viestintäyhteys maakuntaan. Onhan Kemijoki meidän kaikkien joki, ja meidän pitää löytää yhteinen hyvä sävel, Poikela toteaa.
