Kuusamossa Kuusinkijoen haaraan avattiin 70 vuotta kuivana ollut Piilijoki. Vaikuttaisi, että ennallistaminen on alkanut tuottaa tulosta.
Seitsemän vuosikymmentä umpeenkasvaneessa Kuusamon Piilijoessa virtaa jälleen vesi. Ensimmäiset tutkimustulokset osoittavat, että Oulangan eli Koutajoen vesistön vaellustaimen ovat löytäneet tiensä takaisin vanhaan uomaansa.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Raisa Nikula seuraa kameravalvonnalla, miten kalat palaavat entiseen elinympäristöönsä.
Raisa Nikula kertoo, että ensimmäiset rohkaisevat havainnot tehtiin heti ensimmäisenä kesänä ennallistamisen jälkeen eli viime vuonna.
– Viime kesänä aloitimme kameraseurannan Piilijoen alaosalla heinäkuun lopulla. Elokuun viimeisenä päivänä näkyi ensimmäinen taimen, ja syyskuun muutamana viimeisenä päivänä taimenia näkyi lisää, Nikula kertoo.
Pisimmän taimenen kooksi kamera mittasi 74 senttimetriä, ja pieninkin oli reilusti yli 50-senttinen.
– Kaikki paitsi yksi kymmenestä havaitusta olivat rasvaevällisiä eli luonnossa syntyneitä taimenia. Kyllä ne olivat näitä Venäjän puolella järvisyönnöksellä käyneitä Kuusingin taimenia, Nikula toteaa.
Nikula arvelee, että elo-syyskuulla kameraan ilmestyy jälleen taimenia. Kamera on nyt puolisen kilometriä ylempänä uomassa kuin viime kesänä.
Piilijoki on osoittautunut suosituksi muidenkin kalojen kulkuväyläksi.
Raisa Nikulan mukaan Piilijoen ennallistaminen näyttäisi kelpaavan taimenille.
– Viime kesän kokemusten perusteella joki houkuttelee taimenia ainakin kauttakulkuväylänä. Tulevat vuodet näyttävät, asettuvatko myös taimen ja harjus lisääntymään Piilijoessa, Nikula sanoo.
Piilijoki voi poikia lisää ennallistamista
Raisa Nikula arvelee, että Piilijoen kaltainen kunnostamisprosessi voi hyvin innoittaa vastaaviin hankkeisiin Suomessa.
– Piilijoki on esimerkki isosta ja vaikeastakin prosessista, joka voi rohkaista eri tahoja lähtemään ennallistamistöihin jokialueilla.
Yksi esimerkki on Siikajoella. Siellä on tarkoitus purkaa Pöyrynkosken pato vuoden 2028 aikana. Hankkeen tavoitteena on palauttaa joen vaelluskalakannat, kuten lohi, meritaimen, siika ja nahkiainen, ja palauttaa yli 100 kilometriä uutta kutualuetta kaloille.
Kameratekniikka paljastaa kalojen liikkeet
Piilijoen kalatutkimuksessa hyödynnetään tunnelikameraa, joka on yleensä käytössä kalateissä. Sen käyttö luonnonjoissa on harvinaista.
– Piilijoessa kamera on pilottikäytössä, Raisa Nikula sanoo.
Stereokamera havaitsee automaattisesti tunneliin uivat kalat ja pyrkii määrittämään niiden lajin. Muu osa joesta on tukittu aurauskepeistä rakennetuilla aidoilla, jotka ohjaavat kalat kameratunneliin.
Tämän kesän seuranta aloitettiin 12. kesäkuuta, ja toistaiseksi kamerassa on näkynyt useita satoja särkiä ja kymmeniä ahvenia uimassa molempiin suuntiin.
Harjusinvaasio yllättävänä bonuksena
Viime syksynä tutkijat saivat kokea yllättävän ilmiön, kun vesi viileni 16 asteeseen syyskuun puolella.
– Piilijokeen tuli yhtäkkinen invaasio harjuksia. Eräänäkin päivänä oli 150 kertaa kameran kuvissa harjus, Nikula muistelee.
Nikula näkee Piilijoen kunnostuksen hyvänä tekona luonnolle.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on pitkäjänteinen prosessi. Vaikka veden palauttaminen tapahtuu nopeasti, elinympäristöjen ja eliöyhteisöjen kehittyminen vie aikaa.
– Esimerkiksi, jos taimen nyt alkaisi kutea, niin siitä kestää viisi, kuusi vuotta ennen kuin tässä syntyneitä taimenia mahdollisesti palaa tähän kudulle, Nikula selittää.
Piilijoen yläpuolisissa Kuusinkijoen vesistön osissa on toistaiseksi voimassa taimenen saaliiksiottokielto, mikä suojelee Piilijoen kautta uusille vesille päätyviä vaellustaimenia ja antaa niille mahdollisuuden hakeutua kutemaan voimalan yläpuolisiin järviin laskeviin jokiin.
