Suvivesper Peltomiehen rukous valmistui Ilmajoen musiikkijuhlille kesällä 1984.
Sen sävelsi kapellimestari, akateemikko Jorma Panula, libreton teki varatuomari Pekka Santala (k. 2000).
Teos kertoo maanviljelijästä, joka kevättöiden keskellä hakeutuu kirkkoon käymään läpi elämäänsä. Keskiössä ovat myös huutolaispojat ja heidän kohtalonsa; nälkä, avuntarve ja -antaminen.
Juuri peltomiehen pohdinta työnsä merkityksestä niin, ettei kenelläkään olisi nälkä, tekee teoksesta ajankohtaisen vuodesta toiseen, sanoo Panula nyt, 40 vuotta ensiesityksen jälkeen.
– Sanoma on sopiva, ja aivan oikea, että nälkäisiä pitäisi auttaa.
Sitä, että teosta esitettäisiin näin kauan, ei arvannut Panulakaan.
Säveltäjä tekee vain sen, mitä tuntee parhaaksi, eikä mieti muuta, hän muistuttaa.
– Ei tekijä tiedä tällaisista asioista, se on yleisö, joka sanoo tuleeko esityksiä vai ei. Jos teos tuntuu hyvälle, ne kertovat toisillensa ja tieto leviää kuin kulovalkia. Kirkot ovat olleet täynnä.
Lisää: Itse asiassa kuultuna: Jorma Panula – maestrojen maestro täytti 90 vuotta, ja opettaa yhä
”Se on osunut johonkin tarpeeseen”
Ensimmäisinä vuosina suvivesperin pääroolissa peltomiehenä lauloi kurikkalainen basso, maanviljelijä Eero Piirto (k. 1995).
– Kappales on Piirroolle tehty. Se oli niin pirun hyvä-ääninen, luonnonääninen mies ja positiivinen, Jorma Panula sanoo.
Mukana oli alusta asti myös Seinäjoen tyttökuoro, jonka toiminta loppui vuonna 2002. Teoksen esittäminen on kuitenkin jatkunut edelleen, ja viime vuosina kuoro-osuudet on laulanut entisten tyttökuorolaisten muodostama Tuulivoima-kuoro.
Tällä hetkellä Tuulivoimassa laulaa kymmenkunta naista, jotka ovat olleet mukana jo teoksen ensiesityksissä Kurikan kirkossa.
Vanhoista tyttökuoron leikekirjoista löytyy artikkeleita, joissa teini-ikäisiä kuorolaisia opastetaan löytämään esityksiin oikea asenne.
– Olin silloin parikymppinen, eikä viisikymppisen peltomiehen elämäntarinaan eläytyminen ollut kovin aitoa, mutta nyt se on. Pohdinnat siitä, mitä virheitä on tullut tehtyä ja mitkä ovat elämän tärkeimpiä asioita, pyörivät nyt itsellä mielessä, sanoo Hanne Orrenmaa.
Orrenmaa on tyttökuoron johtajan Tuulikki Orrenmaan tytär ja ollut mukana Peltomiehen rukouksissa ensimmäisestä viimeisimpään.
– Vanhoissa lehtijutuissa Jorma Panulakin pohtii, miten teoksesta on tullut niin suosittu. Hän oli olettanut sen olevan vain Musiikkijuhlien 10-vuotisjuhlakesän teos.
Täyttä yllätystä, että väkeä truisii niin pirusti
Jorma Panula Peltomiehen rukouksesta (Vaasa-lehti 16.6.1984)
Peltomiehen rukous esitettiin vuosina 1984–2002 noin sata kertaa. Myöhemmin esityksiä on kertynyt kymmenkunta lisää.
– Se on osunut johonkin tarpeeseen, koska ihmiset haluavat kuulla tällaisen tarinan, Orrenmaa sanoo.
Tuulivoima-kuorolainen, entinen Seinäjoen tyttökuoron laulaja Satu Kosonen esittää Peltomiehen rukousta nyt ensimmäisen kerran.
Hän tiesi teoksen ja on sen kuullut yleisössä, mutta hänen tyttökuorovuosinaan esityksiä ei ollut. Kun mahdollisuus nyt tarjoutui, Kosonen halusi mukaan laulamaan.
Kosonen arvelee, että yksi syy teoksen elinvoimaan on sen vahva kytkös Etelä-Pohjanmaalle.
– Sillä on oma paikkansa erityisesti täällä. Tämä on maanviljelyspitäjää, jonka tiloilla on pitkä historia ja tilat siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Paluu Lapuan tuomiokirkkoon
Suvivesper Peltomiehen rukouksen 40-vuotisjuhlaesitys on torstaina Lapuan tuomiokirkossa.
Peltomiehen osan laulaa baritoni Elja Puukko, jousikvartetti on Seinäjoki-kvartetti.
Kuorona on Tuulivoima-kuoro ja teoksen johtaa sen säveltäjä, 93-vuotias Jorma Panula, joka palaa tuomiokirkkoon vuosikymmenten jälkeen.
– Viimeksi kävin Lapuan tuomiokirkossa vuonna 1949 laulamassa kanttorikuorossa. On siitä vähän aikaa, mutta sama pytinki se on.
