Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo puuttua lisääntyneisiin lasten ADHD-diagnooseihin selvittämällä perheiden arjen.
Lasten ADHD-diagnoosien määrä on hurjassa kasvussa. Pojilla diagnoosien määrä oli vuonna 2022 noin kolminkertainen ja tytöillä hieman yli viisinkertainen vuoteen 2015 verrattuna. Lääkehoito on myös lisääntynyt selvästi.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme aikoo puuttua ongelmaan. Perheiden arki katsotaan ammattilaisten avulla kuntoon ennen ADHD-tutkimuksia. Tämän toivotaan vähentävän tutkimusten määrää.
Hämeenlinnan perhekeskuksessa toimiva neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will antaa neljä neuvoa perheiden arkeen.
– Jos lapsella on kaksi eri kotia, pitää huolehtia, että molemmissa on samat rutiinit, Will sanoo.
1. Uni
Nukkumaan meneminen pitää alkaa jo iltatoimista: ne on tehtävä samassa järjestyksessä ja samaan aikaan. Silloin lapsen keho ja mieli alkavat laskeutua kohti unta.
Unelle on annettava myös parhaat mahdolliset edellytykset. Lapsen on nukuttava omassa sängyssä tuuletetussa huoneessa. Huone kannattaa myös siivota, jotta vaikkapa lattialle jääneet lelut eivät häiritse unen tuloa.
Rytmin on hyvä olla sama kaikkina päivinä. Jos arkena mennään nukkumaan iltakahdeksalta mutta viikonloppuna iltakymmeneltä, seuraavana arkena voi olla taas vaikea palata aikatauluun.
2. Ravinto
Ruokarytmin on syytä olla riittävän tiheä ja toistua päivittäin samalla tavalla. Lapsen on saatava ravintoa tasaisesti, jotta verensokeriin ei tule piikkejä. Se saa lapsen olon tuntumaan ikävältä ja ärsyttävältä.
Herkkuja voi lapselle antaa, mutta herkkuhetken ajankohtaa kannattaa miettiä. Viikonlopun ilta ei välttämättä ole järkevä kohta.
3. Päivärytmi
Arjen pitää olla lapselle näkyvää. Silloin lapsi tietää, milloin häneen liittyviä asioita tapahtuu.
Yksi keino on merkitä asiat viikkokalenteriin, jota alla olevassa videossa esitellään.
Arkea ei kannata täyttää suunnitelmilla. Lapsen stressikuppi täyttyy, jos aktiviteetteja on liikaa.
Lapsella pitää olla myös tylsää. Aivot kehittyvät, kun lapsen pitää keksiä itselleen tekemistä.
Perheellä pitää olla yhteistä arkea: mennään yhdessä metsään tai katsotaan elokuvaa.
4. Ruutuaika
Jos huomaat lapsesi olevan tarkkaamaton, arjessa pitää olla pelittömiä ja ruuduttomia päiviä. Se jättää tilaa tylsyydelle ja muulle tekemiselle.
Lapsen kanssa on syytä sopia paitsi ruutuajat myös se, mitä tehdään ruutuajan jälkeen. Se vähentää harmistumista peliajan päätyttyä.
Lapsen kanssa on syytä sopia puhelimen käytön pelisäännöt. Myös somen vaaroista pitää keskustella.
