Hallituksen päätös lopettaa kansaneläkkeen maksaminen ulkomailla asuville suomalaisille on aiheuttanut huolta ja ihmetystä.
Tämä näkyi myös lakimuutokseen liittyvällä lausuntokierroksella, joka päättyi eilen.
Viranomaisten ja järjestöjen ohella lausuntojen antajien joukossa oli paljon yksityisiä Suomen kansalaisia.
Monissa lausunnoissa korostui huoli siitä, joutuuko ulkomailla asuva suomalainen muuttamaan tulojen pudotessa takaisin Suomeen.
Heidän mukaansa Suomelle voi käydä kalliimmaksi, jos valtio joutuu kustantamaan paluumuuttavien eläkelaisten eläke- ja sosiaaliturvamaksut.
– Laskelmani mukaan elämiseni Espanjassa maksaa Suomen valtiolle 505,69 euroa kuukaudessa, mutta asuessani Suomessa Nurmijärvellä se maksoi yhteiskunnalle 857,88 euroa. En ymmärrä, minkä laskuopin mukaan valtio voisi säästää esimerkiksi minun tai jonkun muun eläkkeissä, totesi eräs ulkosuomalainen.
– Asun maassa, jossa minun ei ole mahdollista saada eläkettä eikä tulotasoni salli eläkesäästämistä. Kun en ole enää työkykyinen, tulen muuttamaan valtion elätiksi Suomeen, suunnitteli toinen.
Eläkkeensaajien keskusliiton mukaan moni eläkeläinen on muuttanut ulkomaille juuri halvempien elinkustannusten perässä.
Keväällä Yle kirjoitti Espanjaan muuttaneesta pariskunnasta, joiden tuloista häviää uudistuksen myötä noin neljännes.
Pohjola Norden -yhdistys epäili lausunnossaan sitä, poikkeaako esitys merkittävästi EU:n sosiaaliturva-asetuksen periaatteista, joiden on tarkoitus on turvata EU-kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet liikkumisvapauden puitteissa.
Lausunnoissa nousi myös esiin myös lyhyt siirtymäaika, joka estää tulojen tippumiseen valmistautumisen. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2025 alussa.
Muutos koskee noin 24 000 suomalaista
Kansaneläkettä saa henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi. Kansaneläke voi olla joko vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä.
Kelan mukaan päätös koskee tällä hetkellä noin 24 000 henkilöä ja sen on tarkoitus astua voimaan alkuvuodesta 2025.
Päätös on osa hallituksen pyrkimystä tasapainottaa julkista taloutta. Sillä tavoitellaan 38 miljoonan euron säästöjä vuodesta 2025 alkaen.
Jos kansaneläkkeen saaja asuu lain astuessa voimaan Euroopan unionin sosiaaliturva-asetusta soveltavassa maassa, kansaneläkkeen maksu keskeytettäisiin.
Kansaneläkkeen maksu myös keskeytettäisiin ulkomaille muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Eläkettä voitaisiin silti edelleen maksaa tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana.
Kela: Lakihanke voi pysähtyä EU-asetukseen
Kela ennustaa oikeusjuttuja, jos lakihanke menee läpi.
Kelan mukaan hallituksen esitys voisi toteutuessaan asettaa Suomen lain ja EU-lainsäädännön ristiriitaan. Kelalla on myös huoli siitä, onko lakihankkeen aikataulu lain toimeenpanon kannalta liian nopea.
Kelan etuuspäällikön Päivi Kuivasniemen mukaan lakihanke ei ole yksiselitteinen suhteessa EU-asetukseen ja sen liitteisiin.
Kuivaniemen mukaan ongelmana on se, että tällä hetkellä EU-asetuksessa kansaneläke luokitellaan eläke-etuudeksi.
– Jotta kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille voitaisiin lopettaa, tulisi sen luokitus poistaa vanhuus- ja työkyvyttömyysetuuksista ja se tulisi luokitella vähimmäisetuudeksi. Tämä kuitenkin vaatisi asetuksen liitteiden muuttamista.
Missäpäin EU:ssa on isoimmat eläkkeet?
EU-asetuksen liitteissä luokitellaan, mihin sosiaaliturvan alaan mikäkin etuus kuuluu. Luokittelun voi kukin maa tehdä itse. Näiden luokittelujen muuttaminen olisi Kuivasniemen mukaan pitkä prosessi.
– Luokittelulla puolestaan on merkitystä sille, voidaanko maksua rajata asuinpaikan perusteella, Kuivasniemi sanoo.
– Ongelmana on, jos etuuden luokitusta muutetaan, ilman että sen luonne itsessään muuttuu. Meidän mielestämme kansaneläkkeen luonne etuutena ei muutu niin perustavanlaatuisesti, että uudelleenluokittelu olisi perusteltua.
Kuivasniemi toteaa, että jos asia viedään oikeuteen, päättää etuuden luokittelusta viime kädessä EU-tuomioistuin.
Chileen ja Australiaan kansaneläkettä saa myös jatkossa
Erikoinen yksityiskohta uudistuksessa on, että joissakin maissa kansaneläkkeen maksu jatkuu. Näitä maita ovat Chile, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Israel.
Sosiaali- ja terveysministeriön juristin Silja Dahlgrenin mukaan tämä johtuu siitä, että Suomella on näiden maiden kanssa kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus. Kelan mukaan joulukuussa 2023 kyseissä maissa on asunut noin 1200 eläkkeensaajaa.
