Lokit puolustavat ärhäkästi pesäpaikkaansa ja tarjoavat samalla turvaa monille taantuville vesilinnuille ja niiden poikasille.
Lokit mielletään usein haittalinnuiksi, mutta ne voivat toimia tehokkaana suojana muille vesilinnuille.
Outokummun Sysmäjärvellä tehty lokkiluotojen kunnostustyö on auttanut paitsi lokkeja myös taantuvia vesilintulajeja.
Kun Metsähallitus ja Itä-Suomen elivoimakeskus poistivat pieniltä luodoilta ja saarilta kasvillisuutta, lokit palasivat järvelle. Perässä seurasivat vesilinnut.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso kertoo, että vesilinnut osaavat hyödyntää lokkien ärhäkkää puolustusta.
– Etenkin sotkat sekä monet puolisukeltajat, kuten sinisorsat ja tavit, hakeutuvat poikueineen lokkikolonian suojaan, Laakso sanoo.
Rantojen umpeenkasvu lisää petouhkaa
Lokit ovat tehokkaita puolustajia, sillä ne osaavat tehdä yhteistyötä ja liikkuvat suurissa joukoissa.
Ismo Laakson mukaan lokkikolonian pitää olla tietynkokoinen, jotta se pystyy puolustautumaan tehokkaasti vaaroilta.
Lisäksi pesäpaikan pitää olla avoin, jotta lähestyvän vaaran voi huomata ajoissa.
Sysmäjärvellä kalalokit ja kalatiirat ovat asettuneet jo muutaman neliömetrin kokoisille raivatuille luodoille.
Viime talvena järvellä kunnostettiin noin 0,3 hehtaarin kokoinen saari, mikä vastaa suurin piirtein puolikasta jalkapallokenttää.
– Vaikka kunnostus jäi kesken, saarella pesi kesällä noin 500 naurulokkiparia ja muutama pikkulokki, Laakso sanoo.
Luotojen ja saarien lisäksi Sysmäjärvellä on perattu rantoja, sillä tiheät ruovikot hyödyttävät petoja.
– Supikoirat jopa pesivät ruovikoissa eli lähes samoilla paikoilla kuin linnut.
Luotojen kunnostaminen voi vähentää haittoja kaupungeissa
Lintujärvien umpeenkasvu selittää osaltaan myös sen, miksi lokit ovat yleistyneet kaupungeissa.
– Lokit pesivät mieluiten rauhallisilla alueilla veden äärellä. Jos sellaisia paikkoja ei ole tarjolla, ne voivat asettua kaupungissa melkein mihin tahansa, Laakso sanoo.
Hän uskoo, että lokkiluotojen kunnostaminen voisi houkutella lintuja takaisin järville ja siten vähentää lokkiongelmia kaupungeissa.
Joensuun pääkirjaston katolla pesi kesäkuussa lokkikolonia. Katso videolta, miltä se näytti.
Laakso muistuttaa, että lokkien maine aggressiivisina hyökkäilijöinä on osittain väärä. Lintujärvilläkin ne karkottavat tunkeilijat ensisijaisesti huutamalla.
– En ole itse havainnut, että lokit hyökkäisivät aggressiivisesti ihmisten päälle. Usein kyse on ollut tiiroista, Laakso huomauttaa.
