Ulkoilureitti on vedettävä muualta, jos sopimusta maanomistajan kanssa ei synny. Esimerkiksi Ylläksellä vanhoja reittejä on jouduttu pohtimaan uudelleen.
Yksityiset maanomistajat voivat aiheuttaa muutoksia jopa vuosikausia vanhoihin ulkoilureitteihin. Esimerkiksi Ylläksen suositussa latureitistössä on tällä hiihtokaudella noussut esiin epäselvyyksiä.
Hiihtäjät ovat yllättyneet, kun Ylläksen Luosujärven rantaa kulkenut vanha latu koukkasikin hetkellisesti jään kautta. Syynä olivat Kolarin kunnan ja maanomistajien väliset sopimusasiat.
Nykyinen maanomistaja Jukka Mäkelä osti kiinteistön rasitteettomana Metsähallitukselta kymmenen vuotta sitten. Mäkelä kertoo sallineensa ladun kulkemisen tonttinsa läpi vuosien ajan ilman varsinaista sopimusta.
Ennen Mäkelän kanssa tehtyjä tonttikauppoja Metsähallitus kertoi reittien ylläpitäjälle eli Kolarin kunnalle asiasta. Tässä vaiheessa kunnalla oli mahdollisuus hakea toimitusta reitille.
Mikäli kunta haluaa varmistua latureitin pysyvyydestä, on reitin toimitus kiinteistön rasitteeksi ainut varmuustekijä.
– Kolarin kunta ei ole hakenut ladulle toimitusta, vaikka kunnat ovat yleensä aktiivisia asiassa, kertoo Metsähallituksen maankäyttöasiantuntija Marika Koskiniemi.
Jukka Mäkelä on tehnyt reiteistä väliaikaisen sopimuksen Kolarin kunnan kanssa, ja hiihtäjät pääsevät kulkemaan vanhaa latua toukokuun vaihteeseen saakka.
Reittisopimus selventää vastuita
Metsähallituksella on hallinnassaan yli 12 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita, joista suurin osa sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Se myy yksityishenkilöille tontteja noin sata vuodessa.
Ylläksellä on noin 300 kilometriä pitkä latureitistö, joka kulkee sekä Metsähallituksen että yksityisomistajien mailla. Kolarin kunnossapitomestarin Sakari Ravelinin mukaan läheskään koko reitillä ei ole laturasitteita, vaan mukana on myös vanhoja suullisia tai kirjallisia sopimuksia.
– Kunnalla on iso työmaa laittaa toimitukset niille reittien osille, joissa ei ole vielä rasitusta. Se vaatisi yhden lisähenkilön palkkaamista kuntaan.
Sakari Ravelinin mukaan Kolarin kunnalla on paljon latulinjauksia, joista ei ole olemassa varsinaisia sopimuksia. Jonkin vanhan reitin käyttö on voitu sopia suullisesti esimerkiksi jo 1950-luvulla.
Latukahvilan yrittäjä huolissaan
Mäkelä ja Kolarin kunta eivät ole vielä sopineet ensi hiihtokauden ladusta. Asia huolettaa Luosujärven rantakahvilan yrittäjäperhettä. Kahvila on toiminut Mäkelän tontin naapurissa jo 25 vuotta.
– Ladun poistuminen ottaa puolet meidän liiketoiminnastamme. Meillä on sukupolvenvaihdos tulossa, ja olisi järkyttävää jättää lapsille tällainen epäkohta, yrittäjä Raimo Heikkinen huokaa.
Hänen mielestään Kolarin kunta ei ole huolehtinut asiaa kunnolla loppuun, sillä Luosujärven rantaa kulkeva pätkä on osa Ylläksen latujen pääreitistöä.
– Olemme käyneet keskustelemassa kunnan edustajien kanssa, mutta siellä vain levitellään käsiä.
Heikkinen pitää erikoisena sitä, että kunta ei toimittanut laturasitetta. Hänen mielestään on selvää, että yksityiset maanomistajat voivat muodostua riskiksi vanhoille talvireiteille. Kolarin kunnossapitomestari Sakari Ravelin on samalla linjalla.
– Tulevaisuudessa joku toinenkin voi haluta, että latu kulkee muualta kuin hänen mailtaan. Kunta on voimaton, kun yksityinen maanomistaja kieltää latuverkonkäytön omalla maallaan.
Maanomistajalla on oikeus reitittömyyteen
Jukka Mäkelä kokee panetteluksi väitteen siitä, että hän olisi kieltänyt ladun. Koska kiinteistö on rasitteeton, voi maanomistaja halutessaan sopia alueen maankäytöstä toisen osapuolen kanssa.
– Meillä on muitakin suunnitelmia tontillemme, kuin käyttää sitä vain latualueena. Reitistö kuitenkin kulkee melkein meidän ikkunamme alta, Mäkelä toteaa.
Suomen ladun yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Hannu Tiusanen muistuttaa, että maanomistajalla on oikeus olla solmimatta reittisopimusta.
Tiusanen muistuttaa myös siitä, että reittimuutos ei tarkoita aina suuntaa huonompaan. Olennaisinta on myös se, että reitti kulkee jostain jatkossakin.
– Tärkeintä on, että kunnat tekisivät reittejä, ja maanomistajat olisivat mahdollisuuksien mukaan niille suosiollisia.
