Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, mutta samaan aikaan puidaan jo julkista keskustelua sodasta.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioi Ylen kolumnissa, että Suomessa luotiin liian optimistinen kuva Ukrainan mahdollisuuksista sodassa Venäjää vastaan.
Tuore yhdysvaltalainen tutkimus pui samansuuntaisesti asiantuntijoiden virheitä.
Käihkö ei nimeä kritiikissään ketään henkilöitä. Hänestä liialliseen optimismiin ovat osallisia niin asiantuntijat, poliitikot kuin mediakin.
Käihkön mukaan syynä ylioptimismiin voivat olla muun muassa asiantuntijoiden ryhmäajattelu ja itsesensuuri. Keskustelua on vaivannut myös keskittyminen taistelukentän uutisiin pidempiaikaisen kehityksen sijasta.
Yle kysyi arvioita sotakeskustelusta Käihköltä ja kolmelta muulta asiantuntijalta: Venäjä-asiantuntija Hanna Smithiltä, sodan rintamatapahtumia seuranneelta Emil Kastehelmeltä sekä europarlamentaarikko, sotilasasiantuntija Pekka Toverilta (kok.).
”Ukrainaa yliarvioitu, Venäjää aliarvioitu”
Perusongelma on ollut, että Ukrainaa on yliarvioitu ja Venäjää aliarvioitu, Käihkö sanoo Ylelle.
Sodan alussa helmikuussa 2022 Ukrainan sotilaallista kykyä kuitenkin yleisesti aliarvioitiin. Käihkö sanoo tehneensä myös itse niin, vaikka oli seurannut Ukrainan tilannetta jo vuosia.
– Ukrainan armeija oli meille musta laatikko, Käihkö sanoo.
Lännessä arvioitiin yleisesti, että Ukrainan puolustus sortuu nopeasti erityisesti Venäjän ilmaherruuden alla ja sota muuttuu ukrainalaisten vastarintataisteluksi, Käihkö sanoo.
Toisin kävi. Ukraina torjui Kiovan valtausyrityksen Hostomelin lentokentällä ja sai Venäjän alkurynnistyksen kuriin muuallakin.
Käihkön mukaan sen seurauksena aliarvioimme vuorostaan venäläiset.
– Minusta tuntuu, että varsinkin ukrainalaiset maksavat nyt aika suurta hintaa tästä virheestä.
”Jos sanot sanan kompromissi, olet putinisti”
Moni saattoi hätkähtää, kun Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala sanoi äskettäin Ylen A-studiossa, että Ukrainan ehdoilla tehtävä rauha ei ole ollut koskaan täysin realistinen tavoite.
Rauha Ukrainan ehdoilla tarkoittanee ainakin sitä, että Ukraina saisi takaisin kaikki Venäjän siltä anastamat alueet, myös Krimin.
Haukkalan lausunto pisti pohtimaan, ovatko poliitikot ja asiantuntijat puhuneet sodasta julkisesti muuta kuin ovat todellisuudessa ajatelleet – tukeakseen moraalisesti Ukrainaa.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielestä Haukkalan lausunto ei ollut silti yllättävä.
– Suomessa ei ole haluttu uskoa tähän eikä ole haluttu puhua tästä. Haukkalan lausunto normalisoi sen, mikä on täyttä realismia, Käihkö sanoo.
Venäjä-asiantuntija Hanna Smith puolestaan sanoo, että vaikka Venäjä voittaisi sodan, se voi silti hävitä rauhan. Näin hän pohtii asiaa videolla:
Sodan rintamatapahtumia kommentoineesta Emil Kastehelmestä on näyttänyt ainakin kesäkuusta 2023 lähtien siltä, että sodan lopputulos on Ukrainalle huono.
Miksi Ukrainan ahdinko on sitten voinut jäädä suomalaisille epäselväksi?
Ilmari Käihkön mukaan osasyynä voi olla keskusteluilmapiiri, joka on omiaan luomaan itsesensuuria.
– Jos sanot sanan kompromissi, niin olet putinisti.
– Vastareaktio voi olla melko vahva eikä kukaan halua leimautua pahanilman linnuksi, Emil Kastehelmi sanoo.
Ukrainaa ei tunnettu, Venäjää ei ymmärretty
Myös paljaat realiteetit ovat voineet unohtua sodan melskeessä.
Venäjällä on asukkaita yli 140 miljoonaa, Ukrainassa alle 40 miljoonaa. Venäjän sotabudjetti on ensi vuonna lähes 140 miljardia euroa, Ukrainalla reilut 50 miljardia euroa.
Ja jos Ukrainaa ei tunnettu, niin Venäjää ei ehkä ymmärretty.
Sodan alussa Venäjän asevoimia aliarvioitiin, eläteltiin toiveita, että Venäjän talous romahtaa nopeasti ja Putinista hankkiudutaan eroon.
– Venäjää aina joko aliarvioidaan tai yliarvioidaan. Se, mikä on siinä välissä, jää vähemmälle huomiolle, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith sanoo.
Pekka Toverin mukaan länsimaissa ei tunneta Venäjän ajattelua ja toimintamallia.
– Unohdetaan, että se on diktatuuri, jossa kansalaisilta ei kysytä pätkän vertaa. Ei ymmärretä, että se kunnioittaa vain voimaa.
Ilmari Käihkö sanoo, että sotakeskustelussa on puhuttu paljon Venäjän ihmishengistä piittaamattomasta tavasta käydä sotaa.
Hän toteaa, että sodan analyytikkojen ei pitäisi olla niinkään kiinnostuneita siitä, onko sodankäynnin tapa moraalisesti oikea, vaan siitä, millaisia tuloksia se tuottaa.
Vähitellen Venäjän kulutussota onkin tuottanut tuloksia.
Ukrainan miehistöpulan vakavuutta ei ymmärretä
Venäjä-asiantuntija Hanna Smithin mielestä suomalaisen sotakeskustelun suurimpia puutteita on ollut kuitenkin siinä, mitä Ukrainan sisällä tapahtuu.
Näin hän kuvaa asiaa videolla:
Myös Käihkö sanoo, että Suomessa tunnetaan huonosti Ukrainan sisäisiä asioita, kuten armeijan miehistöpulaa.
– Siellä on yhteiskunta, joka ei tahdo tehdä myönnytyksiä Venäjälle. Samaan aikaan siellä on yhteiskunta, joka ei tahdo sotia.
Käihkö kertoo, että hänelläkin on Ukrainassa tuttuja vapaaehtoissotilaita, jotka ovat lähteneet rintamalta, koska kokevat, että tilanne on toivoton.
– He ovat valmiita kuolemaan Ukrainan edestä, mutta eivät kuolemaan turhan takia, Käihkö kuvaa.
Ukrainalla on ollut vaikeuksia ylläpitää ”voittajan narratiivia”, kun Venäjä puskee eteenpäin, eikä Ukrainalle tule onnistumisia, Käihkö sanoo.
”Putinin voitto, jos ei hyväksytä sotilaallisia keinoja”
Emil Kastehelmi ruotii suomalaisten päättäjien Ukraina-lausuntoja.
Hänen mukaansa poliitikot ovat toistelleet sitä, että Ukrainan tulee voittaa sota sanomatta tarkemmin, mitä se tarkoittaa ja vaatii. Näin Kastehelmi kommentoi asiaa videolla:
Kastehelmen mukaan poliitikoille on turvallisempaa pysyä yleisen tason voittopuheessa kuin esimerkiksi sanoa, että Ukrainan voitto vaatisi lännen joukkojen lähettämistä Ukrainaan.
Kastehelmestä olisi kuitenkin älyllisesti rehellistä myöntää, että lopputulos on Putinin voitto, jos ei hyväksy niitä sotilaallisia keinoja, joita Ukrainan voitto vaatisi.
Pääesikunnan entisestä tiedustelupäälliköstä, kenraalimajuri evp Pekka Toverista tuli sodan aikana poliitikko. Hänet valittiin eduskuntaan keväällä 2023 ja europarlamenttiin kesällä 2024.
Toverin mukaan roolinvaihdos ei ole vaikuttanut hänen lausuntoihinsa sodasta. Hän sanoo, että Ukrainan tilanteen kaunisteleminen vain haittaisi riittävän tuen saamista sille.
Typeränä hän pitää poliitikkojen tavanomaista lausuntoa, että Ukrainaa tuetaan niin kauan kuin on tarpeen.
– Se ei ole mikään strateginen suunnitelma. Se on tämän tuskan jatkamista loputtomiin.
Hanna Smithin mielestä on ymmärrettävää, että poliitikot puhuvat varovaisemmin kuin asiantuntijat.
Hän arvioi, että poliittisilla päättäjillä on ollut koko ajan realistinen kuva siitä, mitä taistelutantereella tapahtuu, mutta he ovat lausunnoissaan kunnioittaneet Ukrainan tahtoa.
Käihkö: Media ei ole kyseenalaistanut poliitikkojen heittoja tarpeeksi
Ilmari Käihkö arvioi, että media on päästänyt poliitikot myös liian helpolla. He ovat saaneet toistella iskulauseita Ukrainan voitosta ilman, että on perätty kunnon vastauksia, miten se voi toteutua.
Käihkö nostaa esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) kommentin lokakuussa 2022 EU:n huippukokouksessa Prahassa.
– Ulospääsy konfliktista on, että Venäjä lähtee Ukrainasta, Marin kommentoi ulkomaisen toimittajan kysymykseen.
Marinin ”tiukan kommentin” kerrottiin leviävän somessa kuin kulovalkea.
– Tällaiset onelinerit [heitot] ovat poliittisesti kivoja. Ne sopivat Instagramiin, mutta eivät anna sodan ymmärtämiseen hirveästi eväitä, Käihkö sanoo.
Kastehelmi arvioi, että mediassa on voitu vältellä Ukrainalle kielteisten asioiden käsittelyä, koska Suomessa on oltu vahvasti Ukrainan puolella.
Näin hän kommentoi asiaa videolla:
Ajaako lännen optimismi Ukrainan häviöön?
– Venäjä etenee Ukrainassa nyt nopeammin kuin kertaakaan sitten kesän 2022. Ollaan todella vaarallisilla vesillä, Kastehelmi sanoo.
Onko lännen väitetty ylioptimismi ollut kohtalokasta Ukrainan kannalta?
Monet asiantuntijat arvioivat, että Ukrainaa on tuettu sotilaallisesti liian vähän ja liian hitaasti.
Siihen on silti muitakin syitä kuin optimismi. Kyse on myös sodan leviämisen pelosta, erimielisyyksistä, hitaasta päätöksenteosta.
– Kun viivyteltiin poliittisten pelkotilojen vuoksi, niin siksi ollaan tässä tilanteessa, Toveri sanoo.
– Optimismia ja ehkä kiireettömyyden tunnetta. Tilanne ei ole ollut riittävän hälyttävä, jotta Euroopassa olisi nostettu riittävästi puolustuksellista ja tuotannollista kykyä. Länsijoukkojen lähettämistä Ukrainaan vatvotaan loputtomasti, Kastehelmi sanoo.
Hanna Smithin mukaan poliittisen keskustelun varovaisuus voi kertoa tietystä realismista: siitä, että ymmärretään, miten vaikea tilanne on.
Ilmari Käihkön mielestä asiantuntijat ovat epäonnistuneet erityisesti sodan epävarmuuden viestimisessä.
– Ymmärrän, että varmat lausunnot vetoavat suureen yleisöön, mutta samaan aikaan ne antavat väärän kuvan sodasta.
– Eihän tämä sota ole vieläkään ohi, eli onko nyt liian aikaista puhua Ukrainan tappiosta? Nyt melkein jokainen Ukraina-keskustelu käsittelee rauhaa. Silloin tietysti pitäisi miettiä, mitä se rauha tarkoittaa.
