Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on keskusteltu siitä, voiko työntekijän irtisanoa epäasiallisen somekäyttäytymisen vuoksi. Suomesta löytyy muutamia esimerkkejä tapauksista.
Missä kulkee raja työntekijän sananvapauden ja lojaliteettivelvoitteen välillä? Miten työntekijä voi varmistaa, ettei ylitä rajoja somessa?
Toimittaja Roosa Laksio tutki, miten sananvapauden rajoja tulisi hahmottaa työelämässä. Katso videolta, miten somekäytös voi johtaa potkuihin.
Vaikka Suomessa somekäyttäytymisestä johtuvat irtisanomiset ovat harvinaisia, esimerkkejä löytyy. Vuonna 2016 Tikkurilan seurakunnan työntekijä sai potkut rasistista kommenteista, ja 2010 ammattikoripalloilija menetti työnsä kritisoituaan joukkuettaan somessa.
Lisäksi somessa kirjoittaminen väkivaltaa ylistävistä, syrjivistä tai äärimmäisiä ideologioita edustavista kommenteista sekä häirintä tai kiusaaminen somessa voi johtaa seurauksiin.
Juristi Elina Koivumäki korostaa, että työntekijän someviestintä voi rikkoa työsopimuslakiin pohjautuvaa lojaliteettivelvoitetta, joka edellyttää ettei työntekijä vahingoita toiminnallaan työnantajaa. Rikkomukset voivat johtaa varoitukseen tai pahimmillaan työsuhteen päättymiseen.
Sosiaalisen median asiantuntija Piritta Seppälä painottaa, että yritysten tulisi määritellä selkeät somelinjaukset, jotka auttavat sekä työnantajia että työntekijöitä ymmärtämään, mitä someviestinnältä odotetaan.
Sananvapaus on perusoikeus, mutta työelämässä se kohtaa rajoituksia. Lojaliteettivelvoite on yksi tärkeimmistä rajoituksista, ja se edellyttää, että työntekijät käyttäytyvät somessa vahingoittamatta työnantajaa.
