Itsenäisen Suomen eduskunta on istunut Helsingin lisäksi vain yhdellä toisella paikkakunnalla.
Kun talvisota syttyi 85 vuotta sitten, Helsinki joutui heti pommitusten kohteeksi.
Eduskunnan työ haluttiin turvata siirtämällä se turvallisempaan paikkaan, ja jo seuraavana päivänä Kauhajoen rautatieasemalle puksutti poikkeuksellinen kuljetus.
Kansanedustajat ja virkamiehet, osa perheineen, majoitettiin pikapikaa pieneen eteläpohjalaiskuntaan.
Toisin olisi nyt, sanoo eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari. Enää eduskuntaa ei todennäköisesti evakuoitaisi Helsingistä.
Eduskunnan talvisodan aikaan käyttämät tilat kunnostettiin 40 vuotta sitten Eduskuntamuseoksi Kauhajoella.
Tänä viikonloppuna evakkomatkaa muistellaan museon juhlallisuuksissa.
Länsi oli turvallinen suunta
Rintama oli idässä, joten luonteva suunta etsiä turvapaikkaa oli länsi.
Lapua ei tullut kysymykseen patruunatehtaansa, Kauhava lentokenttänsä, Seinäjoki rautatieasemansa, Ilmajoki asevarikkonsa tai Kurikka tehtaanpiippujensa takia.
Lähtijät saivat vain tiedon: Tänä yönä asemalta kello kolme, tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan.
Eduskuntamuseota perustamassa ollut Heikki Taimi
Muutamassa tunnissa paikaksi valikoitui Kauhajoki.
Dokumentit ajalta kertovat, että varsinaista suunnitelmaa eduskunnan evakuoimisesta ei ollut.
– Lähtijät saivat vain tiedon: Tänä yönä asemalta kello kolme, tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan, kertoo Eduskuntamuseota perustamassa ollut Heikki Taimi.
Taimi on yksi eduskunnan Kauhajoen ajasta kertovan kirjan kirjoittajista.
Koulu eduskunnan käyttöön
Eduskunnalle lähtökäsky tuli nopeasti, eikä aikaa ollut tuhlattavaksi Kauhajoellakaan.
Kun päätös evakuoinnista oli tehty myöhään illalla, suojeluskunnan päällikkö Kauhajoella sai puhelimitse ilmoituksen asiasta.
Yöllä jaettiin tehtävät, etsittiin istunto- ja majoituspaikat.
Istuntosaliksi valittiin Kauhajoen yhteislyseo.
– Aamulla rehtori kiersi luokissa ilmoittamassa, että koulun toiminta loppuu, ja eduskunta ottaa koulun käyttöön kahden tunnin kuluttua, Taimi tietää kertoa.
Nyt evakkoon ei lähdettäisi
Eduskunnan työskentelyn jatkuminen sodan aikana oli välttämätöntä.
Sitä se olisi myös tänä päivänä, muistuttaa eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.
– Korona-aikana nähtiin, että eduskunnan rooli poikkeusoloissa on tärkeä. Usein on monenlaista lainsäädäntötarvetta.
Nykyään varautumista harjoitellaan.
– Eduskunnalla on myös tilat poikkeusoloja varten.
Poikkeustilanteessa ei todellakaan enää lähdetä nollasta.
Antti Pelttari, eduskunnan pääsihteeri
Varautumissuunnitelmat ovat pääosin salaisia, mutta vähän Pelttari niitä pystyy valottamaan.
– Helsingin kannalta on hyvä asia, että kaupungin alla on vankka peruskallio, jonne on pystytty rakentamaan kaikenlaisia tiloja.
Pelttari pitää eduskunnan nykyistä varautumissuunnitelmaa hyvänä.
– Varautumisessa on aina parannettavaa, mutta nämä asiat ovat nyt kuitenkin esillä. Poikkeustilanteessa ei todellakaan enää lähdetä nollasta.
Historiallinen keksilaatikko
Dokumentit talvisodan ajalta 1939–40 kertovat kekseliäisyydestä, jota Kauhajoella tarvittiin, kun eduskunnan työolosuhteita järjesteltiin kuntoon.
Alkuperäistä esineistöä ajalta on säilynyt vain vähän, mutta yksi arkinen keksilaatikko on päätynyt osaksi historiaa.
Kun evakkomatkan aikana Kauhajoella järjestettiin valtiopäivien avajaiset, istunnossa piti valita eduskunnan puhemiehistö, jonka vaali täytyy toimittaa suljetuin lipuin.
Edellisenä päivänä huomattiin, että vaaliuurna puuttuu.
Videolla Heikki Taimi kertoo, miten koulun vahtimestari ratkaisi vaaliuurnan puuttumisen:
Museo kiinnostaa
Eduskunnan evakkomatkasta Kauhajoelle muistuttavat yhä esimerkiksi kunnan vaakunassa olevat nuijat.
Viime vuosien poikkeukselliset ajat ovat lisänneet kiinnostusta varautumiseen ja myös sotahistoriaan, uskoo Kauhajoen kaupungin viestintä- ja kulttuurikoordinaattori Sirpa Autio.
– Vierailijoiden määrä on kasvanut selvästi myös täällä eduskuntamuseossa, sanoo Autio.