Työn sujuvuus, toimiva vuorovaikutus ja muut arkiset asiat edistävät työntekijöiden mielenterveyttä. Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin reagointi vasta silloin, kun ongelmia jo on.
Mielenterveyssyyt ovat Suomessa suurin pitkien sairauspoissaolojen aiheuttaja.
Työntekijöiden mielenterveyden tukeminen ennakoiden olisi työpaikoilla kannattavampaa kuin reagointi vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä uupuu, ahdistuu tai masentuu.
– Tällä tavoin pystymme vaikuttamaan vaikkapa työssä jaksamiseen, työn tuottavuuteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen sekä myös sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskuluihin, sanoo tutkimuspäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen, Mieli ry:n ja Kelan kehittämä toimintamalli tukee mielenterveyden edistämistä koko työyhteisössä. Nyt uudistuneessa toimintamallissa työpaikka ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä.
Huomio kiinnitetään siihen, mitä tukea työpaikalla tarvitaan kuormittavien ja toisaalta voimavaroja lisäävien asioiden suhteen. Ne voivat liittyä esimerkiksi työn sisältöön ja työjärjestelyihin tai työyhteisön toimivuuteen. Lisäksi lisätään keinoja tukea työntekijöitä, joilla on mielenterveyden haasteita.
Jos työ jatkuvasti tökkii, työntekijät kuormittuvat
Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon kehitysylilääkärin Eira Roosin mukaan yksi tärkeimmistä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvistä asioista on työn sujuvuus.
– Jos työmme sujuu, silloin yleensä voimme itsekin työssä paremmin. Mutta jos työmme tökkii jatkuvasti työnjaon tai vuorovaikutuksen ongelmiin tai ihan välinetason ongelmiin, niin työ ei ole kovin tuottavaa ja ihmiset turhautuvat ja kuormittuvat, Eira Roos sanoo.
Sujuvuutta voivat Roosin mukaan lisätä hyvin yksinkertaisetkin keinot, jotka vaihtelevat kunkin työpaikan tilanteen mukaan.
Jos työhön kuuluu paljon kokoustamista, esimerkiksi tunnin mittaisten palaverien lyhentäminen viiteenkymmeneen minuuttiin voi tuoda tarpeellisia taukoja palaveriputkiin. Osaan palaverikutsuista voidaan merkitä, että osallistuminen onnistuu kävellen eikä tietokonetta tarvita.
Hyvinvointia voi lisätä myös esimerkiksi se, että vaikeistakin asioista puhutaan säännöllisesti. Ne voivat liittyä vaikkapa siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken tai mitä työssä priorisoidaan.
Sairastamisen väheneminen voi pienentää kuluja valtavasti
Eira Roos kertoo esimerkin Aavan asiakasyrityksestä, pääkaupunkiseudulla toimivasta, noin 250 työntekijän monialaisesta yrityksestä. Yrityksessä tartuttiin kolmisen vuotta sitten vahvasti työntekijöiden hyvinvointiin ja siihen, että esihenkilöt osaavat kohdata mielenterveyden ongelmia.
– Siellä oli mielenterveysperusteisia poissaoloja yli kolmetuhatta päivää vuodessa. Kun sitten tämäntyyppiseen toimintatapaan on menty, olemme saaneet poissaoloja laskettua yli kahdellatuhannella päivällä vuodessa, Eira Roos kertoo.
Yritys säästää sairauspoissaolojen vähenemisellä valtavan rahasumman.
Keskimäärin yksi sairauspoissaolopäivä aiheuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton laskelman mukaan työnantajalle noin 370 euron kustannukset. Kustannukset vaihtelevat suuresti esimerkiksi poissaolon pituuden ja henkilön palkkatason mukaan.
Osa työnantajista ei tiedä korvauksista
Mielenterveyden ongelmiin kiinnitetään huomio usein turhan myöhään. Vaikka mielenterveydestä yleisesti puhutaan paljon, työkontekstissa siitä on Eira Roosiin mukaan usein hankalampaa puhua.
– Jos olemme kauhean väsyneitä, uupuneita, niin jotenkin ajatus on, että ehkä emme olekaan kauhean hyviä työntekijöitä. Sen takia näistä asioista ei puhuta yleensä ennen kuin on ihan pakko. Tilanne olisi parempi, jos asioihin olisi vähän aiemmin pystytty vaikuttamaan, Eira Roos sanoo.
Osa työnantajista ei osaa hyödyntää työterveyshuollon apua mielenterveyden edistämisessä työyhteisössä eikä myöskään tiedä Kelan korvauksista.
– Tähän liittyy paljon paljon epäselvyyttä. Eli työnantajahan voi saada Kelasta korvausta lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista sekä toki vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannuksista, Hanna Hakulinen sanoo.
Uudistuneessa työterveysyhteistyön toimintamallissa on käytännön keinoja mielenterveyden edistämiseen. Malli istuu niin pieniin kuin suuriin työyhteisöihin.
- Katso: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot maksavat valtiolle vuodessa yli miljardi euroa. Miten mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien toimintakyvystä tulisi pitää huolta?
